Elokuva: Kerro kaikille
Ohjaus: Alli Haapasalo
Käsikirjoitus: Katja Kallio
Pääosissa: Marketta Tikkanen, Krista Kosonen, Aamu Milonoff, Alma Pöysti, Jakob Öhrman ja Noora Dadu
Kesto: 1 h 52 min
Suomen ensi-ilta: 9.10.2026
JUSTSIKS-arvio: 4/5
Lyhyesti: Kerro kaikille arvostelu
- Kerro kaikille muistuttaa asetelmaltaan Vuosi nuoruudestani -elokuvaa ja Yksi lensi yli käenpesän -klassikkoa.
- Tarinan perusrakenne on tuttu, mutta Alli Haapasalon ohjaus tekee Seilistä oman, elävän maailmansa.
- Marketta Tikkanen tekee vahvan ensimmäisen elokuvapääroolin Amandana.
- Aamu Milonoffin Pikku-Greta on elokuvan suurin näyttelijäyllätys ja Jussi-tasoinen sivuroolisuoritus.
- Jarmo Kiurun kuvaus on poikkeuksellisen vahvaa, ja yksittäiset kuvat jäävät mieleen pitkäksi aikaa.
- Käsikirjoituksen ajoittainen jäykkyys ja tuttu dramaturgia pitävät kokonaisuuden neljässä tähdessä.

Jos Kerro kaikille pitäisi myydä yhdellä lauseella, se olisi helppoa.
Se on Vuosi nuoruudestani Seilin saarella.
Vertaus James Mangoldin vuoden 1999 elokuvaan on niin ilmeinen, ettei sitä kannata väistellä. Se ehkä ärsyttää elokuvan tekijöitä, mutta kuunnelkaa tätä:
Nuori nainen suljetaan laitokseen, johon hän ei koe kuuluvansa. Ympärille rakentuu omalakinen naisyhteisö. Vähitellen potilaiden kohtalot avautuvat, ja katsoja joutuu kysymään, kuka tässä maailmassa oikeastaan määrittelee normaalin.
Samaa sukua löytyy tietenkin myös Yksi lensi yli käenpesän -klassikolle.
Tämä kertoo heti sekä Kerro kaikille -elokuvan vahvuudesta että sen suurimmasta rajoituksesta.
Tarina ei ole uusi. Mutta tapa, jolla Alli Haapasalo sen kertoo, on paikoin häikäisevän hieno.

Seili ei ole tausta vaan koko elokuvan maailma
Katja Kallion käsikirjoitus perustuu hänen vuonna 2017 julkaistuun Yön kantaja -romaaniinsa. Romaanin taustalla on todellinen Amanda Aaltonen, joka suljettiin Seilin mielisairaalaan vuonna 1891. Hänen diagnoosinsa oli aikansa lääketieteestä paljon kertova ”epileptinen kuukautishulluus”.
Jo ilmaus pysäyttää.
Se kertoo maailmasta, jossa naisen seksuaalisuus, köyhyys ja poikkeava käytös kiedottiin lääketieteellisiin määritelmiin.
Elokuvassa Amandaa esittää Marketta Tikkanen ensimmäisessä elokuvapääroolissaan.
Amanda saapuu Seiliin vakuuttuneena siitä, ettei kuulu sinne. Kerro kaikille jättää katsojan arvioitavaksi, onko nuori nainen hoidon tarpeessa.
Amandassa on uhmaa, älykkyyttä, impulsiivisuutta ja myös jotakin vaikeasti tavoitettavaa. Hänen voimakkaat kohtauksensa horjuttavat jatkuvasti sitä yksinkertaista tulkintaa, että tässä olisi vain tervejärkinen nainen väärän järjestelmän uhrina.

Haapasalo ymmärtää, ettei 112 minuutin elokuvan tarvitse juosta
Kerro kaikille etenee verkkaisesti.
Se on tällä kertaa kehu.
Elokuvassa ei ole erityisen voimakasta juonikonetta eikä jatkuvaa tarvetta valmistella seuraavaa käännettä. Haapasalo antaa katsojan asettua saarelle, oppia sen rytmin ja katsella naisia arjessa, joka on samanaikaisesti yhteisöllistä ja armottoman suljettua.
Juuri tässä elokuva alkaa erottua ilmeisistä vertailukohdistaan.
Elokuva kuvattiin aidolla Seilin saarella, ja ratkaisu näkyy lopputuloksessa.
Rakennukset, meri, valo, kirkko ja ihmisten liikkuminen niiden keskellä eivät tunnu lavasteilta. Tila vaikuttaa ihmisiin.
Siksi elokuva kestää myös hiljaiset hetkensä.

Yksi kuva kertoo enemmän kuin sivullinen dialogia
Kerro kaikille on ennen kaikkea kuvallisesti vahva elokuva.
Jarmo Kiurun kameratyö ei tyydy tekemään historiallisesta Suomesta kaunista. Kuvilla on jatkuvasti myös tunne- ja näkökulmatehtävä.
Paras esimerkki tulee kohtauksessa, jossa Amanda soittaa kirkonkelloja.
Kamera katsoo häntä alaviistosta. Amanda itkee. Kyyneleet putoavat kameran linssiin.
Se on visuaalisesti koko vuoden pysäyttävimpiä elokuvakohtauksia. Mestaritason työtä.

Aamu Milonoff tekee elokuvan kovimman roolin
Marketta Tikkanen kantaa elokuvan erinomaisesti.
Hänen Amandansa ei ole pelkkä uhri eikä sankari. Roolissa on Tikkaselle paljon näyteltävää, ja hän käyttää palettiaan laajasti.
Kerrassaan erinomainen roolisuoritus.
Silti elokuvasta kävelee ulos ennen kaikkea yksi näyttelijä mielessä: Aamu Milonoff.
Pikku-Gretassa on sellaista hiljaista särkyneisyyttä, jota harvoin näkee valkokankaalla. Se työntyy esiin katseessa, vartalon asennossa ja tavassa reagoida muihin.
Milonoff ei rakenna rooliaan suurilla eleillä, vaan havainnon tarkkuudella. Suoritus on hämmentävän väkevä.
Jos ensi kevään Jussi-ehdokkaissa ei nähdä Milonoffin nimeä, joku on mennyt pahasti pieleen Filmiauran heimoneuvoston kokouksessa.
Krista Kosonen tekee myös hyvän roolin hoitaja Iso-Gretana. Hän on tällä kertaa kiinnostavasti järjestelmän toisella puolella: ei kärsivänä potilaana vaan ihmisenä, jonka täytyy toimia laitoksen sääntöjen ja oman moraalinsa välissä.
Kosonen ei tee hahmosta helppoa pahista eikä modernin katsojan moraalista sijaisääntä.
Lue myös: Elokuva-arvostelu: Digger on valtava, mauton ja kohtuuton – siksi se on viiden tähden elokuva

Kaikki ei silti ole yhtä hienovaraista
Neljä tähteä ei ole viisi, ja siihen on syynsä.
Katja Kallion käsikirjoituksessa on ajoittain dialogia, joka kuulostaa juuri siltä miltä huonosti kirjoitettu dialogi usein kuulostaa.
Näitä hetkiä ei ole valtavasti, mutta ne rikkovat muuten poikkeuksellisen luontevasti hengittävää maailmaa.
Myös elokuvan perusdramaturgia on tuttu.
Laitokseen saapuva kapinallinen uusi tulokas, värikäs potilasyhteisö, henkilökunnan erilaiset suhtautumistavat, vähitellen paljastuvat traumat ja mahdollisuus paeta tai vapautua ovat elokuvahistoriassa niin käytettyjä rakennuspalikoita, ettei Kerro kaikille pääse niiden varjosta kokonaan irti.
Tässä suhteessa Vuosi nuoruudestani -vertailu ei ole vain nokkela rinnastus.
Katsoja aavistaa useita tunnetason liikkeitä ennen kuin ne tapahtuvat.
Lue myös: Elokuva-arvostelu: Verityn varjon pitäisi olla paljon häiriintyneempi eroottinen trilleri

Riivauskohtaukset pelastavat Amandan liian helpolta tulkinnalta
Elokuvan kiinnostavimpiin ratkaisuihin kuuluvat Amandan voimakkaat kohtaukset, jotka rikkovat elokuvan muuten viipyilevää rytmiä.
Jos Kerro kaikille olisi tyytynyt kertomaan vain siitä, kuinka typerästi 1800-luvun lääketiede kohteli normeihin sopimattomia naisia, lopputulos olisi ollut moraalisesti helppo ja dramaattisesti tylsä.
Kohtaukset luovat elokuvaan myös spiraalimaisen rakenteen ja tunteen ajan kulumisesta.
Myös romanttinen sivujuoni on tarpeen juuri siksi, ettei elokuva vaivu yksiselitteiseksi.
Lue myös: Elokuva-arvostelu: Tony uskaltaa jättää Anthony Bourdainin tarinan kesken – juuri siksi se toimii

Enemmän kuin epookkinen soo soo
Kerro kaikille kertoo rikkinäisistä naisista järjestelmän ikeessä.
Siksi olisi ollut helppo kirjoittaa henkilöt edustamaan tiettyjä asioita. Haapasalo välttää tämän enimmäkseen hienosti.
Yhteisön tunteissa on skaalaa eivätkä hahmot ole yksiselitteisiä. Naisten välillä syntyy ystävyyttä ja solidaarisuutta, mutta Seili ei muutu terapeuttiseksi sisaruusleiriksi.
Tämä on elokuvan kannalta tärkeää, koska hyvän filmin täytyy olla muutakin kuin epookkinen soo ooo naisten julmasta kohtelusta.
Pelkkä oikeassa oleminen ei riitä draamaksi.
Lue myös: Elokuva-arvostelu: Presidentin kyyditys on neljä elokuvaa yhtä aikaa – eikä yksikään niistä toimi

JUSTSIKS-loppuarvio: tuttu tarina, mutta harvinaisen hienosti kerrottu
Kerro kaikille ei mullista mielisairaalaan sijoittuvan draaman rakennetta.
Sen kaikki perusosat on nähty ennenkin.
Mutta elokuvaa ei arvioida pelkän idean omaperäisyydellä.
Alli Haapasalo tekee Seilistä kokonaisen maailman. Jarmo Kiuru kuvaa sen tavalla, jossa maisema, ihmiset ja tunteet puhuvat muutenkin kuin vuorosanojen kautta. Marketta Tikkanen kantaa vaikean pääroolin, ja Aamu Milonoff tekee sivuosassa suorituksen, joka jää kummittelemaan elokuvan jälkeen.
Heikkoudet ovat todellisia: dialogi kangistuu, dramaturgia on tuttu ja 112 minuutin verkkaisuus vaatii katsojalta halua asettua elokuvan rytmiin.
Mutta kun Kerro kaikille onnistuu, se onnistuu tavalla, johon suomalainen draama yltää liian harvoin.
Se hengittää.
Lue myös: Elokuva-arvostelu: Ripulipussi tiivistää Pirjo i Sverigen epätoivon
JUSTSIKS-arvio: 4/5
Katso Kerro kaikille -elokuvan traileri:
Seuraa Justsiksiä myös somessa – lisää elokuva-arvosteluja joka viikko.
Auta meitä kasvamaan! Seuraa meitä somessa:
Facebook, Instagram ja Youtube.
















