Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina (22.3.) tutkivan jutun suomalaisista miljardööreistä. HS:n selvitys tarjoaa poikkeuksellisen kurkistuksen siihen, ketkä ovat Suomen rikkaimmat ihmiset ja miten varallisuus Suomessa todellisuudessa jakautuu.
Yksi keskeinen havainto on selvä: suomalainen huippuvarallisuus on vahvasti perheomisteista. Suurin osa listan kärjestä ei ole rakentanut omaisuuttaan tyhjästä, vaan kyse on sukupolvien aikana kertyneestä varallisuudesta.
Samalla HS:n analyysi haastaa aiemman käsityksen suomalaisista miljardööreistä. Forbes on arvioinut, että Suomessa on seitsemän miljardööriä, mutta HS:n mukaan todellinen määrä on tätä suurempi.
Keskeinen syy liittyy siihen, miten varallisuus Suomessa rakentuu ja näkyy julkisuudessa.
Verotiedot eivät kerro kokonaiskuvaa, sillä merkittävä osa varallisuudesta on sijoitusyhtiöissä. Osingot, perinnöt ja lahjat eivät näy suoraan yksilön verotettavina tuloina.
Herlinien varallisuus poikkeuksellisessa mittakaavassa
Suomen rikkaimmat -listan kärki ei yllätä, mutta mittakaava tekee vaikutuksen.
Antti Herlin johtaa listaa, ja hänen perheensä omaisuuden arvoksi HS arvioi 6,2 miljardia euroa. Herlinien asema on poikkeuksellinen: neljä suvun jäsentä mahtuu kymmenen rikkaimman joukkoon, ja yhteenlaskettu varallisuus nousee noin 12 miljardiin euroon.
Taustalla on myös yksi suomalaisen yrityshistorian tunnetuimmista perintöratkaisuista. Koneen omistaja Pekka Herlin jakoi omaisuutensa epätasaisesti, ja yhtiön äänivalta keskittyi esikoiselle, Antti Herlinille. Ratkaisu rikkoi perheen välejä vuosiksi.
Perheen sisäiset jännitteet nousivat julkisuuteen erityisesti Niklas Herlinin kirjoitusten kautta. Niklas Herlin kuvasi isäänsä poikkeuksellisen rajusti blogissaan vuonna 2009.
”Ihmisenä isäni oli kusipää, ihmishirviö, pahinta laatua oleva sika, joka olisi pitänyt steriloida hyvissä ajoin. On yhteiskunnallisesti vaarallista, kun hulluimmat levittävät sairaita geenejään”, Niklas Herlin kirjoitti.
Niklas Herlin kuoli lokakuussa 2017 sairauskohtaukseen Nizzassa vain 53-vuotiaana. Niklas Herlinin perintöä hallinnoi nykyään hänen poikansa Heikki Herlin.
Lue myös: Arman Alizad paljastaa: suosikkiohjelma palaa ruutuihin
Itse tehtyjä miljardöörejä on vähän
Yksi HS:n selvityksen kiinnostavimmista havainnoista liittyy varallisuuden alkuperään.
Suomen rikkaimmat ovat saaneet omaisuutensa pääosin perintönä. Listalla on useita tunnettuja teollisuus- ja sukuomistuksia, kuten Paasikivet, Aarnio-Wihurit, Etolat ja Rettigit.
Poikkeuksia on vain muutama.
Mika Anttonen (St1) ja Heikki Kyöstilä (Planmeca) edustavat harvinaisempaa polkua: he ovat rakentaneet miljardiluokan omaisuutensa itse perustetun yrityksen kautta.
Lue myös: Matias Petäistö kyllästyi Lamborghiniin – nyt autotallissa on oma bussi ja Hummer koirille
Suomen rikkaimmat: varallisuus piiloutuu rakenteisiin
HS:n jutun yksi keskeinen oivallus on, että varallisuus ei ole Suomessa helposti näkyvää.
Esimerkiksi venäläistaustaisten, Suomen kansalaisuuden saaneiden miljardöörien omaisuutta on vaikea arvioida tarkasti. Gennadi Timtšenkon kaltaiset nimet nousevat esiin, mutta kokonaiskuva jää väistämättä epätarkaksi – osin myös pakotteiden ja omistusjärjestelyjen vuoksi.
Sama koskee myös brittiläis-suomalaista sijoittajaa Chaim “Poju” Zabludowiczia, jonka varallisuudesta ei ole yksiselitteistä arviota. Siksi häntä ei mainita Suomen rikkaimmat -listalla.
Lue myös: Esa Schroderus ja salaiset Ferrari-kaupat – näin urheiluauto sopii Suomen routakeleille
Miksi Wahlroos ei näy listalla?
Yksi kiinnostavimmista yksityiskohdista liittyy Björn Wahlroosiin.
HS:n mukaan Wahlroosin varallisuutta on vaikea arvioida tarkasti, koska hänen omistuksensa ovat ulkomailla. Siksi hän ei päädy Suomen rikkaimmat -listalle, vaikka omaisuusluokka on selvästi miljarditasoa.
Wahlroosin perheen omaisuutta hallitsee nykyään Björnin poika Thomas Wahlroos.
Wahlroos itse on viitannut tähän aiemmin Sijoituskästi-podcastissa.
”Perheen varallisuus on jonkin verran kasvanut siitä julkisuudessa esiintyneestä 700 miljoonasta, joka on kuusi seitsemän vuotta vanha tieto. Kyllä perheen varallisuus on tietenkin nykyään isompi kuin miljardi”, Björn ”Nalle” Wahlroos totesi Sijoituskästille.
Hänen mukaansa Suomessa on miljardöörejä enemmän kuin julkiset listat antavat ymmärtää – mutta kaikki eivät halua tulla näkyviksi.
”Suomi on Forbesille sideshow. Tunnen tässä maassa ainakin kaksi miljardööriä, jotka eivät ole sillä listalla. Se johtuu siitä, että sille listalle pääsee, kun soittaa Forbesiin. Minä pysyn mielelläni poissa siltä listalta”, Wahlroos vitsaili Sijoituskästissä.
Wahlroos on viime vuosina avannut vaiheitaan yrityselämässä moniosaisissa muistelmissaan. Sarjan viimeinen osa, Nurkkahuone — Eräänlaiset päiväkirjat 2001–2022 (Otava) ilmestyi viime vuonna.
Ketkä eivät mahdu listallle?
Lista paljastaa myös sen, ketkä eivät kuulu Suomen rikkaimpien joukkoon.
Mukana ei ole suuryritysten palkkajohtoa, kuten Jorma Ollilaa, eikä myöskään pelialan menestyjiä kuten Supercellin Ilkka Paanasta tai Mikko Kodisojaa.
Myöskään urheilijat eivät yllä miljardiluokkaan. HS:n arvion mukaan suomalaisista rikkain urheilija on Kimi Räikkönen, mutta hänen varallisuutensa jää selvästi miljardirajan alle.
Lue myös: Wilma Murto syrjäytti hiihtotähdet: Tässä ovat Suomen suosituimmat urheilijat 2026
