Juha Tapio on yksi Suomen suosituimmista artisteista.
Sijoituskästi-podcastin tuoreessa jaksossa hänestä puhutaan myös poikkeuksellisen menestyneenä musiikkialan yrittäjänä. Tapio on julkaissut urallaan 14 albumia, saavuttanut 10 platinalevyä ja kuuluu Suomen kovatuloisimpiin artisteihin.
Haastattelun kiinnostavin osa liittyy rahaan.
Tapio kertoo, mistä hänen tulonsa artistina syntyvät ja miten musiikista on rakentunut vuosien aikana iso liiketoiminta.
Artistin rahat eivät tule yhdestä paikasta
Sijoituskästi-podcastissa Tapio avaa musiikkibisneksen tulovirtoja suoraan – tosin hieman kainostellen.
Tapio toteaa haastattelussa useampaan kertaan, että raha-asioista on vaikea puhua.
”Kyllä ne tulot koostuvat keikkailusta ja sitten tekijänoikeuksista, omista lauluista ja niihin liittyvistä kaikista rojalteista, striimeistä. Ennen ne olivat levymyyntiä, ja nyt ne ovat striimejä”, Tapio kertoo Sijoituskästissä.
Tämä on käytännössä suomalaisen menestysartistin liiketoiminnan ydin.
Keikat tuovat kassavirtaa heti. Tekijänoikeudet, rojaltit ja striimit taas rakentavat pidempää passiivista tulovirtaa. Vanhoista kappaleista voi tulla rahaa vielä vuosia julkaisun jälkeen.
Juuri siksi pitkän uran tehneen lauluntekijän talous näyttää erilaiselta kuin pelkän keikka-artistin.
”Olen pikkusen sijoittanutkin”
Sijoituskästissä Juha Tapio kertoo myös sijoittamisesta, mutta ei rakenna itsestään kuvaa aggressiivisena osakepelurina.
Päinvastoin. Hän puhuu asiasta varovaisesti.
”Minä olen pikkusen kuitenkin niitä rahoja jo sijoittanutkin johonkin, että ne pysyisivät, kun minulle on sanottu niin monta kertaa uudestaan ja uudestaan, että se on järkevää”, Tapio sanoo.
Moni julkisuuden henkilö puhuu sijoittamisesta nykyään osana brändiään. Tapio ei tee niin. Hänen puheessaan sijoittaminen kuulostaa pikemminkin varallisuuden suojaamiselta kuin uudelta intohimolta.
Musiikki on edelleen keskiössä.
Keikkailu on iso tulonlähde – mutta Tapio torjuu yhden ajatuksen
Juha Tapio myöntää, että ahkera keikkailu on merkittävä tulonlähde.
Samalla hän haluaa tehdä selväksi, ettei hän kierrä Suomea pelkästään siksi, että keikoista saa rahaa.
Hän viittaa podcastissa yleiseen ajatukseen siitä, että artistin pitää ”takoa silloin, kun rauta on kuuma”.
Tapio ei näe omaa tekemistään niin.
Hänen mukaansa keikkailu on ollut vuosien ajan osa elämänrytmiä, intohimoa ja työn tapaa. Se ei ole pelkkä rahantekokone.
Tälläkin hetkellä kysyntä on kovaa. Tapio kertoo, että kiertueella joillakin paikkakunnilla samalle päivälle on laitettu tuplakonsertteja, kun ensimmäinen konsertti on myyty loppuun.
Hänen mukaansa ajatus ei ole vain ”tuplamassien” tekeminen, vaan se, että mahdollisimman moni pääsee paikalle.
Tapio on myös pitänyt huolta, että keikkalippujen hinnat eivät karkaa tavallisten kuluttajien ulottumattomiin. Hänen mukaansa liput ovat kymmenen euroa halvemmat kuin keikkamyyjä toivoisi.
Opettajasta tuli täysipäiväinen artisti
Juha Tapion ura ei alkanut suoraan areenoilta.
Ennen artistiuran lopullista läpimurtoa hän työskenteli opettajana. Tapio kertoo Sijoituskästissä hankkineensa opettajankoulutuksen, koska Etelä-Pohjanmaalla ”ei tavata haihatella”.
Artistius tuntui pitkään epävarmalta ammatilta.
Tapio kertoo ajatelleensa, että jos musiikki olisi hänen todellinen kutsumuksensa, sen pitäisi kantaa itse itsensä.
”Minä ajattelin, että opiskelen itselleni ihan kunniallisen ammatin ja tyydyn kohtalooni, jos minusta ei ikinä tule esiintyvää muusikkoa. Sitten harrastan sitä ja teen jotain oikeaa työtä.”
Lopulta keikkoja alkoi olla niin paljon, että kahden työn yhdistäminen ei enää onnistunut.
Tapio kuvaa aikaa, jolloin hän hyppäsi koulupäivän jälkeen junaan, ajoi keikalle eri puolille Suomea, palasi yöjunalla takaisin ja meni suoraan koululle.
”Se alkoi olla sellaista, että en ollut hyvä enää kummassakaan duunissa.”
Elämä Lapselle -konsertti antoi viimeisen merkin
Yksi hetki jäi Juha Tapion mieleen uran käännekohtana.
Hän esiintyi Elämä Lapselle -konsertissa Olympiastadionilla. Se oli siihen aikaan valtava tapahtuma.
Seuraavana päivänä Tapio palasi koululle välituntivalvontaan.
Silloin tapahtui jotain, joka kertoi, että opettajan ja artistin roolit eivät enää mahtuneet samaan arkeen.
”Välitunti meni siihen, että lapset asettuivat koulun pihalle jonoon. Minä kirjoitin nimmarit niiden kaikkien reissuvihkoihin. Sitten ajattelin, että tämä opettajastatus ja auktoriteetti on nyt mennyt.”
Ensimmäinen hitti toi myös paineen
Juha Tapion ensimmäinen iso hitti oli Mitä silmät ei nää.
Kappale muutti hänen uransa suunnan nopeasti. Se toi ensimmäisen kultalevyn ja teki hänestä artistin, joka huomattiin laajemmin.
Tapio kertoo Sijoituskästissä, ettei ollut tavoitellut radiomenestystä samalla tavalla kuin moni voisi jälkikäteen kuvitella.
Ennen läpimurtoa hän teki paljon keikkoja pienellä triokokoonpanolla. Se oli käytännöllinen ratkaisu: trio oli halvempi ja helpompi viedä erilaisiin tilaisuuksiin kuin kokonainen bändi.
Kun hitti tuli, keikkamäärät kasvoivat nopeasti.
Liian nopeasti.
”11 keikkaa kahteen päivään”
Sijoituskästin pysäyttävimpiä kohtia on Tapion kuvaus 2000-luvun alun keikkaputkista.
Hän kertoo tehneensä Savonlinnassa 11 keikkaa kahteen päivään.
Päivät alkoivat kouluilla jo aamulla, jatkuivat seuraaviin tilaisuuksiin ja päättyivät illalla konsertteihin.
Lopulta elimistö alkoi reagoida.
”Minulla meni korvat ja koko elimistö sellaiseksi, että rasitus meni yli. Jos joku soitti minulle sävelen, se oli vain mölinää. En tajunnut siitä enää mitään.”
Pahinta oli se, että ongelma osui hetkeen, jolloin Tapio oli nouseva artisti.
Hän kertoo menneensä hirvittävän keikkaputken keskeltä BumtsiBum-ohjelman kuvauksiin. Ohjelma oli tuolloin järjettömän suosittu.
Tapio tiesi jo harjoituksissa, että kaikki ei ollut kunnossa.
”Miljoona katsojaa ja minä lauloin aivan päin helvettiä.”
Katso Sijoituskästi-podcastin Juha Tapio -haastattelu kokonaan:
Juha Tapio on moninkertainen miljonääri
Sijoituskästin haastattelu on ensimmäinen, joissa Juha Tapio puhuu avoimesti uransa taloudellisesta puolesta.
Se on selvästi hänelle vaikeaa, vaikka hän muisteleekin avoimesti uransa alun kommelluksia esimerkiksi kommandiittiyhtiön kanssa.
Tänä päivänä Tapion yritys Suurenmoiset Laulut Oy on Suomen menestyneimpiä artistifirmoja. Viime vuosina sooloartisteista ainoastaan Lauri Tähkä, Jenni Vartiainen ja Antti Tuisku ovat painineet samassa sarjassa.
Neljällä viime tilikaudella Suurenmoiset Laulut on tehnyt reilut 4,2 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja noin 2,7 miljoonaa euroa voittoa.
Viimeksi päättyneen, vuoden 2024 tilikauden päätteeksi Juha Tapion firmalla oli voitonjakokelpoisia varoja yhteensä reilu 3,9 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan Tapion henkilökohtaiset verotettavat tulot ovat olleet Helsingin Sanomien Verokoneen mukaan noin 200 000–300 000 euroa vuodessa.
Yhteensä HS:n Verokoneessa Tapiolle on kerätty tuloja yli 3,3 miljoonaa euroa.
Se tarkoittaa, että iskelmätähti on laulanut itsensä moninkertaiseksi miljonääriksi.
Auta meitä kasvamaan! Seuraa meitä somessa:
Facebook, Instagram ja Youtube.
