Alkoholin hankkiminen alaikäisenä on monen nuoren mielestä edelleen hyvin helppoa.
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tuoreen Nuorten kulttuuri ja päihteet 2026 -selvityksen mukaan 73 prosenttia nuorista arvioi alkoholin hankkimisen alle 18-vuotiaana erittäin tai melko helpoksi.
Luku on noussut neljässä vuodessa. Vuonna 2022 alkoholin hankkimista alaikäisenä piti helppona 68 prosenttia vastaajista.
Selvityksessä kysyttiin nuorten omasta alkoholin käytöstä sekä alkoholin käyttöön liittyvistä asenteista. Verkkokyselyyn vastasi 1 890 iältään 15–29-vuotiasta suomalaista nuorta.
Alkoholia saadaan kavereilta, tutuilta ja perheeltä
Alaikäiset saavat alkoholia useimmiten kavereiden ja tuttujen välityksellä.
15–17-vuotiaista vastaajista 77 prosenttia kertoi saaneensa alkoholia kaverilta tai tutulta. Kolmasosa vastaajista kertoi saavansa alkoholia sisaruksen tai vanhemman kautta.
Neljännes vastaajista mainitsi sosiaalisen median yleiseksi tavaksi hankkia alkoholia.
EHYT ry:n ehkäisevän päihdetyön asiantuntija Mika Piipponen pitää lähipiirin roolia huolestuttavana.
”Nuorten vastauksissa näkyy, että alkoholin välittäminen alaikäisille tapahtuu edelleen pääosin lähipiirissä. Erityisen huolestuttavaa on, että myös huoltajilta saatu alkoholi on nuorten kokemuksissa edelleen yleistä”, Piipponen sanoo.
Tulokset osuvat ajankohtaan, jossa monessa perheessä keskustellaan nuorten juhlimisesta. Kevään päättäjäiset ja alkukesän juhlat ovat perinteisesti hetkiä, jolloin alaikäisten alkoholinkäyttö nousee esiin.
Alkoholi liittyy nuorilla yhdessäoloon
Selvityksen mukaan nuorten suhtautuminen alkoholiin on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi.
Vuonna 2026 nuorista 85 prosenttia arvioi alkoholin käytön olevan yleistä omassa ikäryhmässään. Kaksi vuotta aiemmin näin ajatteli 62 prosenttia.
Myös arvio muiden nuorten asenteista on muuttunut. Nyt 64 prosenttia nuorista arvioi muiden samanikäisten suhtautuvan alkoholin käyttöön myönteisesti. Vuonna 2016 vastaava osuus oli 54 prosenttia.
Alkoholi näyttäytyy nuorille ennen kaikkea sosiaalisena asiana. Yli puolet nuorista kertoi käyttävänsä alkoholia hauskanpidon, yhdessäolon tai ryhmään kuulumisen vuoksi.
Erityisesti ryhmäpaine näyttää kasvaneen.
Selvityksen mukaan 55 prosenttia nuorista sanoo käyttävänsä alkoholia siksi, että muutkin seurassa juovat. Aiemmissa selvityksissä ryhmäpaineen mainitsi alkoholin käytön syyksi noin kolmannes nuorista.
”Nuorten vastauksissa näkyy ristiriitainen kehitys. Alkoholin käyttöä pidetään edelleen hyvin normaalina osana nuorten sosiaalista elämää, vaikka samaan aikaan iso osa nuorista tekee aiempaa tietoisempia päätöksiä olla käyttämättä alkoholia”, Piipponen kertoo.
Lue myös: Tässä ovat Suomen halutuimmat työnantajat 2026 – yllätysnimi kärjessä
Vanhempien asenteilla on iso merkitys
EHYT ry:n selvityksen mukaan vanhempien asenteet, esimerkki ja luottamus vaikuttavat entistä vahvemmin nuorten valintoihin.
Lähes joka kolmas nuori kertoi, ettei käytä alkoholia perheen mallin tai vanhempien kontrollin vuoksi. Neljännes mainitsi syyksi luottamuksen säilyttämisen.
Samaan aikaan 12 prosenttia vastaajista kertoi käyttävänsä alkoholia vanhempiensa sallivien asenteiden vuoksi.
Piipponen muistuttaa, että aikuisen suhtautumisella on edelleen vaikutusta.
”Tulokset muistuttavat siitä, että vanhemmilla on edelleen paljon vaikutusvaltaa nuorten päihdevalintoihin. Nuoret seuraavat aikuisten asenteita tarkasti, ja aikuisen kielteisellä suhtautumisella nuoren alkoholin käyttöön on suuri merkitys.”
Päättäjäisviikonloppu tekee aiheesta erityisen ajankohtaisen.
”Koulun ja oppilaitosten päättäjäisviikonloppu lähestyy, ja joillekin nuorille se on yhä juhla, johon kuuluu alkoholi. Nyt on taas se hetki, kun meidän aikuisten täytyy muistaa kieltäytyä, jos nuori pyytää meitä sitä ostamaan”, Piipponen sanoo.
Täysi-ikäinen voi olla ratkaiseva portinvartija
Alaikäisten alkoholinkäyttöä ei ratkaista vain nuorten omilla päätöksillä.
Selvityksen perusteella alkoholin saatavuudessa aikuisilla ja täysi-ikäisillä läheisillä on edelleen merkittävä rooli. Jos alkoholia saadaan kavereiden, tuttujen, sisarusten tai vanhempien kautta, alaikäisen ei välttämättä tarvitse edes yrittää ostaa sitä itse.
Tämä tekee asiasta käytännöllisen, ei vain asennekysymyksen.
EHYT ry:n Hakematta paras -kampanja haastaa täysi-ikäiset pohtimaan omaa rooliaan alaikäisten alkoholinkäytössä. Kampanja on aktiivisena sosiaalisessa mediassa viikoilla 21 ja 22.
Nuorten kulttuuri ja päihteet -selvitys toteutetaan joka toinen vuosi. Vuoden 2026 kyselyn toteutti Taloustutkimus. Tutkimusjoukkona oli 1 890 nuorta, ja kysely toteutettiin valtakunnallisesti verkkokyselynä.
Tulokset kertovat karun mutta selkeän asian.
Moni nuori kokee alkoholin saamisen helpoksi.
Ja usein se johtuu siitä, että joku läheltä auttaa.
Auta meitä kasvamaan! Seuraa meitä somessa:
Facebook, Instagram ja Youtube.
