Lyhyesti: Ultraprosessoitu ruoka
- Runsas ultraprosessoidun ruoan käyttö yhdistyy tutkimuksissa ruoansulatuskanavan syöpiin, vahvimmin paksu- ja peräsuolisyöpään.
- Tuoreessa katsauksessa suurimman kulutuksen ryhmien paksu- ja peräsuolisyövän riski oli noin 10–30 prosenttia suurempi.
- Havaintotutkimukset eivät yksin osoita, että prosessointi itsessään aiheuttaisi syöpää.
- E-koodi tarkoittaa EU:ssa hyväksyttyä lisäainetta, ei automaattisesti haitallista ainetta.
- Valmisruoassa käyttökelpoisia vertailulukuja ovat esimerkiksi suola enintään 0,75 g/100 g ja sokerit enintään 7 g/100 g.
- Kaisa Somerpalo muistuttaa aiheellisesti, että ravintosisältö ja prosessointi eivät ole sama asia, vaikka kontrolloitu tutkimus osoittaa ultraprosessoidun ruokavalion voivan lisätä spontaania energiansaantia.
Ultraprosessoitu ruoka on noussut jälleen otsikoihin, tällä kertaa vakavasta syystä. Duodecimin 17. elokuuta uutisoiman tuoreen katsauksen mukaan paljon ultraprosessoituja ruokia käyttävillä havaitaan muita enemmän ruoansulatuskanavan syöpiä. Vahvin näyttö koskee paksu- ja peräsuolisyöpää.
Heinäkuussa 2026 julkaistussa Cancer Epidemiology, Biomarkers & Prevention -lehden katsauksessa eniten ultraprosessoituja ruokia käyttävien paksu- ja peräsuolisyövän riski oli tutkimuksesta riippuen noin 10–30 prosenttia suurempi kuin vähiten niitä käyttävien.
Tässä kohtaa prosentti on tärkeä ymmärtää oikein. Se kuvaa suhteellista riskin kasvua, eikä tarkoita, että 30 prosenttia paljon ultraprosessoitua ruokaa syövistä sairastuisi syöpään.
Maha- ja ruokatorvisyöpien osalta näyttö on epävarmempaa. Duodecimin referoimassa katsauksessa ei-kardia-alueen mahasyövän riski oli runsaan käytön ryhmissä noin 40 prosenttia suurempi ja ruokatorven adenokarsinooman riski noin 20 prosenttia suurempi, mutta tutkijat korostavat näiden syöpien kohdalla aineiston olevan selvästi rajallisempaa.
Kyse ei myöskään ole yhdestä poikkeavasta tutkimuksesta. Heinäkuussa 2026 julkaistu toinen systemaattinen katsaus ja meta-analyysi kokosi yhteen yhdeksän kohortti- ja viisi tapaus-verrokkitutkimusta. Kohorttitutkimuksissa runsaimpaan kulutukseen liittyi 12 prosenttia suurempi ruoansulatuskanavan syöpien riski, ja paksu- ja peräsuolisyövän kohdalla vastaava ero oli 14 prosenttia.
Hälytysmerkki on siis olemassa. Sen tulkitseminen vaatii kuitenkin tietoa siitä, mitä ultraprosessoitu ruoka oikeastaan tarkoittaa.
Mitä ultraprosessoitu ruoka tarkoittaa?
Ultraprosessoitu ruoka määritellään tavallisesti NOVA-luokituksella, joka jakaa ruoat neljään ryhmään prosessoinnin perusteella. Ruokavirasto kuvaa ryhmät näin:
1. Prosessoimattomat tai minimaalisesti prosessoidut ruoat, kuten hedelmät, marjat, kananmunat, maito ja tuore liha.
2. Ruoanvalmistusaineet, kuten suola, sokeri, öljy ja voi.
3. Prosessoidut ruoat, kuten tuore leipä, juustot ja säilykkeet.
4. Ultraprosessoidut ruoat, joissa käytetään usein teollisia valmistusmenetelmiä sekä esimerkiksi värejä, aromeja, säilöntäaineita tai muita teolliselle valmistukselle tyypillisiä ainesosia.
Neljänteen ryhmään kuuluvat monet tuotteet, joita on helppo pitää ravitsemuksellisesti heikkoina: virvoitusjuomat, makeiset, keksit, makkarat ja monet valmisruoat.
Mutta NOVA sijoittaa samaan ryhmään myös esimerkiksi D-vitamiinilla täydennettyjä maitovalmisteita, levitettäviä rasvoja, kasvijuomia ja useita täysjyväleipiä.
Siksi ultraprosessoitu ei ole synonyymi roskaruoalle. Toisaalta tästä ei seuraa, että luokitus olisi merkityksetön: runsaasti ultraprosessoituja tuotteita sisältävä ruokavalio näyttää tutkimuksissa toistuvasti kytkeytyvän epäedullisiin terveysvaikutuksiin.
Lue myös: Harri Gustafsberg: Näin päätöksenteko arjessa menee pieleen – teet tuhansia valintoja autopilotilla
Miksi syöpäriski voisi kasvaa?
Tuore syöpäkatsaus nostaa esiin useita mahdollisia mekanismeja.
Ultraprosessoiduissa ruokavalioissa on usein vähän kuitua ja paljon nopeasti syötävää, energiatiheää ruokaa. Ruoan rakenteen muuttuminen voi vaikuttaa glukoosin imeytymiseen, insuliini- ja IGF-1-välitteisiin kasvusignaaleihin, suolistomikrobistoon ja suolen läpäisevyyteen.
Myös krooninen matala-asteinen tulehdus on yksi tutkituista mahdollisista reiteistä.
Lisäksi tutkijat nostavat esiin eräät lisäaineet. Esimerkiksi emulgointiaineilla sekä nitraateilla ja nitriiteillä on kokeellisissa tutkimuksissa havaittu vaikutuksia, jotka voivat tukea tulehdusta tai syöpään liittyviä biologisia muutoksia. Tämä on biologista uskottavuutta tukevaa näyttöä, ei osoitus siitä, että yksittäinen lisäaine tavallisina käyttömäärinä aiheuttaisi ihmiselle syövän.
Syöpätutkimusten suurin rajoite on se, että valtaosa näytöstä on havainnoivaa. Ihmiset, jotka syövät paljon ultraprosessoituja ruokia, voivat erota vähän niitä syövistä myös esimerkiksi painon, liikunnan, tupakoinnin, alkoholin käytön, tulotason ja muun ruokavalion suhteen. Tutkimuksissa näitä tekijöitä pyritään huomioimaan, mutta kaikkea sekoittavaa vaikutusta ei voida poistaa.
Tämän vuoksi tutkimukset osoittavat tällä hetkellä vahvan yhteyden etenkin paksu- ja peräsuolisyöpään, mutta eivät todista, että juuri prosessointi yksin olisi syy.
E-koodi ei tarkoita vaarallista kemikaalia
Ultraprosessoidusta ruoasta puhuttaessa huomio osuu helposti pitkään ainesosaluetteloon ja E-koodeihin. Niitä ei kuitenkaan pidä tulkita automaattiseksi vaaramerkiksi.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn mukaan E-numero kertoo, että kyseessä on EU:ssa elintarvikekäyttöön hyväksytty lisäaine. Lisäaineiden turvallisuus arvioidaan ennen hyväksymistä, ja niitä arvioidaan uudelleen uuden tutkimustiedon karttuessa.
E-koodi ei myöskään tarkoita, että aine olisi välttämättä keinotekoinen. Esimerkiksi C-vitamiini eli askorbiinihappo tunnetaan lisäaineena numerolla E300, hedelmissä luonnostaan esiintyvä pektiini numerolla E440 ja lesitiini numerolla E322.
Pelkkä E-koodien määrä ei siis kerro tuotteen terveellisyydestä. Lisäaineet voivat kuitenkin olla yksi ultraprosessoinnin tunnusmerkeistä, ja joidenkin aineiden mahdollisia pitkäaikaisvaikutuksia tutkitaan aktiivisesti.
Hyvä esimerkki on nitriitti. Ruokaviraston mukaan natriumnitriittiä E250 käytetään lihavalmisteissa muun muassa estämään hengenvaarallisia ruokamyrkytyksiä aiheuttavien bakteerien kasvua. Samalla nitriitteihin ja niiden kautta muodostuviin yhdisteisiin liittyviä mahdollisia terveysvaikutuksia tutkitaan.
Tässä on tärkeää erottaa lisäaine ja kokonainen tuoteryhmä toisistaan. WHO:n ja IARC:n arvion mukaan prosessoidun lihan käyttö aiheuttaa paksu- ja peräsuolisyöpää, ja noin 50 gramman päivittäinen käyttö on tutkimuksissa yhdistetty noin 18 prosenttia suurempaan riskiin. Tätä näyttöä ei pidä muuttaa väitteeksi, että yksi tietty E-koodi olisi yksin vastuussa riskistä.
Lue myös: Hyvästi lastenateria! Hesburger korvaa yli 30-vuotiaan konseptin ja luopuu leluista
Kaisa Somerpalo: ravintosisältö ja prosessointi eivät ole sama asia
Elintarvikemuija-nimimerkillä tunnettu elintarviketieteilijä Kaisa Somerpalo on käsitellyt ultraprosessoidun ruoan lihottavaa vaikutusta Instagram-videollaan. Somerpalo tunnetaan myös Sopu-pyöryköiden kehittäjänä ja Suomalainen menestysresepti -ohjelmasta. Lihaa ja kasviproteiinia yhdistävä Sopu sijoittui vuoden 2026 kilpailussa jaetulle toiselle sijalle.
Somerpalon videon keskeinen huomio on, ettei ruoan prosessointiastetta ja ravitsemuslaatua pidä sekoittaa keskenään.
”Suola, sokeri, rasva, energiamäärä ei ole sama asia kuin prosessointi. Me ollaan jo todella kauan tiedetty, että näiden asioiden runsas määrä ruokavaliossa on epäterveellistä.”, Somerpalo sanoo.
Hän huomauttaa, että jos halutaan selvittää nimenomaan prosessoinnin itsenäistä vaikutusta, ruokavalioiden muiden ominaisuuksien pitäisi olla mahdollisimman samanlaisia.
Näitä lukuja kannattaa katsoa valmisruoan pakkauksesta
Jos ultraprosessoidun ruoan käsite tuntuu kaupan hyllyllä liian epämääräiseltä, ravintoarvomerkintä tarjoaa konkreettisemman työkalun. Seuraavat luvut eivät ole terveyden tai turvallisuuden ehdottomia raja-arvoja, vaan käytännöllisiä vertailukohtia, jotka perustuvat Sydänmerkin nykyisiin valmisateriaperusteisiin.
Suola: tavallisessa valmisateriassa hyvä vertailuraja on enintään 0,75 g/100 g. Keitoissa Sydänmerkin raja on 0,70 g/100 g. Annoskoko kannattaa huomioida: 400 gramman ateria, jossa on 0,75 grammaa suolaa sadassa grammassa, sisältää yhteensä 3 grammaa suolaa. Aikuisen koko päivän suositus on alle 5 grammaa.
Sokerit: valmisaterialle hyvä vertailuraja on enintään 7 g/100 g. Pakkauksen ”josta sokereita” ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin lisätty sokeri, vaan lukuun sisältyvät myös ruoan luontaiset sokerit.
Rasva ja tyydyttynyt rasva: Sydänmerkin valmisateria saa sisältää rasvaa enintään 3 g/100 g. Rasvaa voi olla 3,1–8 g/100 g, jos tyydyttyneen rasvan osuus jää enintään 30 prosenttiin kokonaisrasvasta. Pelkän kokonaisrasvan sijaan kannattaa siis katsoa myös rasvan laatua.
Kuitu: Sydänmerkillä ei ole tavallisille valmisaterioille kuituminimiä. Kuluttajalle käyttökelpoinen vertailukohta on silti 3 g kuitua/100 g, sillä tällä määrällä kiinteää elintarviketta voidaan Ruokaviraston mukaan kutsua kuidun lähteeksi. 6 g/100 g täyttää runsaskuituisen tuotteen ehdon.
Täysjyvä: valmisaterialle ei ole yhtä yleispätevää täysjyväprosenttia. Jos ateria sisältää pastaa, ohraa tai muuta viljalisäkettä, täysjyväinen vaihtoehto on yleensä järkevä valinta. Aikuisille suositellaan vähintään 90 grammaa täysjyväviljaa päivässä kuivapainona.
Kasvikset: myöskään valmisaterialle ei ole yhtä virallista kasvisten minimiprosenttia. Lautasmallissa puolet lautasesta täytetään kasviksilla, ja päivän tavoite on 500–800 grammaa kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Jos valmisruoan kasvisten määrä jää pieneksi, ateriaa voi täydentää esimerkiksi salaatilla tai pakastekasviksilla.
Näillä luvuilla saa kaupassa usein enemmän käyttökelpoista tietoa kuin laskemalla ainesosaluettelon E-koodeja.
Samalla ultraprosessoinnin tutkimusta ei kannata sivuuttaa: jos ruokavalion runko muodostuu päivästä toiseen makkaroista, sokeroiduista juomista, makeisista, kekseistä ja vähäkuituisista valmisruoista, kyse on aivan eri kokonaisuudesta kuin yksittäisestä täysjyväleivästä tai ravitsemuksellisesti tasapainoisesta valmisateriasta.
Lue myös: Uuniperunaa, tryffeliä ja ranskalaisia pehmiksellä – tällainen on Flow’n ruokatarjonta
Auta meitä kasvamaan! Seuraa meitä somessa: Facebook, Instagram ja YouTube.
