Lyhyesti: Talvirenkaiden vaihto
- Henkilöautossa talvirenkaat ovat pakolliset 1.11.–31.3., jos sää tai keli niitä edellyttää. Marraskuun alku ei tarkoita automaattista vaihtopakkoa kuivalla, lämpimällä kelillä.
- Kitkat voi vaihtaa ennakoivasti. Nastojakin saa käyttää lokakuussa, jos sää tai keli sitä edellyttää.
- Talvirenkaan lakiminimi on pääurista mitattuna 3 millimetriä. Autoliiton turvasuositus on 5 millimetriä.
- Nastat ovat vahvoilla jäisellä tiellä. Kitkoissa valitse Suomen oloihin tarkoitettu pohjoismainen rengas.
- Itse vaihtaessa ratkaisevat oikea nostokohta, kunnolliset välineet ja auton ohjeen mukainen kiristys. Muista myös paineet ja jälkikiristys.
Suomalainen tarvitsee syysaamuna kaksi työkalua: jääraapan ja kyvyn neuvotella itsensä kanssa.
Tuulilasi on jäässä, hanskat ovat hukassa ja kesärenkailla voisi varmaan ajaa vielä tämän viikon. Iltapäiväksihän on luvattu lämmintäkin.
Siinä kohtaa kannattaa muistaa, että työmatka ajetaan aamulla.
Talvirenkaiden vaihdossa tärkein kysymys on oma ajoreitti silloin, kun sitä oikeasti käyttää. Jos liukastumisen riski osuu seuraaviin aamuihin eikä autoa voi jättää kotiin, vaihto kannattaa järjestää ennen niitä. Ensilumi on huono ajanvarausmuistutus.
Milloin talvirenkaat on pakko vaihtaa?
Henkilöauton talvirengasvelvollisuus koskee marraskuun alun ja maaliskuun lopun välistä aikaa, jos sää tai keli edellyttää talvirenkaita. Päätös ei siis synny pelkästä kalenterista: marraskuun ensimmäisenä päivänä ei tarvitse ajaa kuivaa ja lämmintä tietä talvirenkailla vain päivämäärän vuoksi.
Lokakuussa sama päivämäärään sidottu talvirengasvelvollisuus ei vielä ole voimassa. Siitä ei silti seuraa, että kesärenkailla pitäisi lähteä jäiselle tielle testaamaan oikeuksiaan.
Nastarenkaiden normaali sallittu käyttöaika on 1.11.–31.3., mutta niitä saa käyttää muulloinkin, jos sää tai keli sitä edellyttää. Nastat voi siis vaihtaa alle jo lokakuussa, kun omat ajo-olosuhteet sitä vaativat. Kitkarenkailla ei ole vastaavaa käyttöaikarajoitusta.
Kitkojen etu syksyllä on juuri ennakointi. Vaihdon voi hoitaa rauhallisena viikonloppuna ennen liukkaita. Se ei tarkoita, että niillä kannattaisi ajaa seuraava kesäkin.
Jäinen tuulilasi on herätys, ei tien kuntotodistus
Raaputettava lasi kertoo kylmästä pinnasta. Se ei todista jokaisen lähikadun olevan jäässä, mutta myöskään plussaa näyttävä ilman lämpömittari ei takaa sulaa tietä.
Tienpinta voi jäähtyä ilman lämpötilaa kylmemmäksi. Kuuraa voi muodostua myös ilman sadetta, kun vesihöyry härmistyy kylmälle pinnalle. Erityisesti yö ja varhainen aamu ovat tilanteita, joissa liukkaus voi yllättää.
Katso siksi ennen vaihtopäätöstä seuraavien aamujen ennuste, voimassa olevat kelivaroitukset ja oma reittisi. Keskipäivän lämpötila keskustassa ei ole sama asia kuin sivutie kuudelta aamulla.
Jos ajat aikaisin, kuljet pienempiä teitä tai lähdet pohjoiseen, vaihtotarve voi tulla ennen naapuria, joka ajaa kauppaan lounaan jälkeen. Jos yksittäisen liukkaan aamun voi hoitaa etänä tai julkisilla, vaihtoehtoja on enemmän.
Autoliittokin kehottaa ennakoimaan: ensilumi saa suuren joukon autoilijoita varaamaan samaa renkaanvaihtoaikaa. Rengasliikkeen ajanvaraus ei kuitenkaan kasvata työpäivään lisää tunteja.
Kitkat vai nastat? Pelkkä lumihiutale ei ratkaise kaikkea
Rengasvalinnasta saa verkossa nopeasti samanlaisen keskustelun kuin saunan sytyttämisestä. Jokaisella on mielipide, ja se on yleensä ihmiskunnan lopullinen ratkaisu. Tilastot osoittavat, että käytännössä tilanne on se, että noin 70 prosenttia autoista ajelee talvet nastoilla ja loput kitkoilla.
Ennen leirin valintaa kannattaa kuitenkin selvittää, mitä ollaan ostamassa. Nastarenkaan tunnistaa nastoista. Kitkarenkaan tai all season -renkaan nimi kertoo jo huomattavasti vähemmän.
Nastarenkaat: lisää turvamarginaalia jäälle
Nastat ovat perusteltu valinta, jos ajat usein jäisillä teillä ja liikkeelle on päästävä kelillä kuin kelillä. Jäällä niillä on pitoetu. Etelä-Suomen rannikon märkä ja jäätyvä talvi ei automaattisesti ole renkaille helpompi kuin pohjoisen lumi.
Vastapuolella ovat nastojen rapina, tien kuluminen ja niiden osuus katupölyn muodostumisessa. Nastarenkaat pitää asentaa auton kaikkiin pyöriin.
Pohjoismaiset kitkat: Suomen talveen suunniteltu vaihtoehto
Pohjoismaisissa kitkoissa kumiseos ja pintakuvio on suunniteltu kylmään, lumeen ja jäähän. Ne ovat nastaton vaihtoehto Suomen talveen. Hiljaisuus ja mahdollisuus vaihtaa renkaat hyvissä ajoin syksyllä ovat käytännöllisiä etuja.
Jäisillä keleillä niiden kanssa tarvitaan silti harkintaa, ennakointia ja rauhallista nopeutta. Kitkoja ei kannata valita sillä perusteella, että on omasta mielestään poikkeuksellisen hyvä kuski.
Keskieurooppalaiset kitkat: talvirengas eri talveen
Keskieurooppalainen kitkarengas painottaa leudomman talven märkiä ja paljaita teitä. Se voi olla lumipitomerkinnällä täysin laillinen talvirengas Suomessa, vaikka sen jääpito ei vastaisi pohjoismaisiin oloihin suunniteltua rengasta.
Tämä on tärkeä ero: sana ”talvirengas” ei tarkoita kaikkialla samaa talvea.
All season: ympärivuotinen kompromissi
All season- eli ympärivuotinen rengas yrittää hoitaa kesän ja leudon talven samalla sarjalla. Se ei ole automaattisesti sama asia kuin pohjoismainen kitkarengas.
3PMSF-merkitty all season -rengas voi täyttää Suomen talvirengasvaatimuksen. Se ei kuitenkaan tee siitä hyvää yleisvalintaa Suomen jäisille ja pakkasille talviteille. Valmistajan lupaama ympärivuotisuus ei tarkoita, että kaikki vuodenajat olisivat samanlaisia Helsingissä ja Hampurissa.
Lue myös: Suomen sähköautomarkkina muuttui vuodessa – nämä 10 mallia ovat nyt suosituimmat
Lumipito ja jääpito ovat eri merkintöjä
Lumipitomerkintä 3PMSF on kolmihuippuinen vuori, jonka sisällä on lumihiutale. Se kertoo renkaan täyttävän standardoidun lumipitovaatimuksen. Merkintä löytyy sekä pohjoismaisista että keskieurooppalaisista talvirenkaista ja monista all season -renkaista. Se ei siis yksin erottele Suomen talveen parhaiten sopivaa rengasta.
Jääpitomerkintä on erillinen jäävuorta kuvaava symboli EU-rengasmerkinnässä. Se kertoo henkilöauton renkaan täyttävän standardoidun jääjarrutustestin vaatimuksen. Kitkoja ostavalle se on hyödyllinen lisätieto, mutta Suomen laki ei edellytä jääpitomerkintää. Se ei myöskään ole rengastestin voittajamerkki tai takuu pidosta kaikilla keleillä.
Tavallisen henkilöauton tavanomaisessa nastattomassa talvirenkaassa 3PMSF on pakollinen. Pelkkä M+S-teksti ei ole riittänyt 1.12.2024 lähtien. Nastarengas hyväksytään talvirenkaaksi ilman 3PMSF-vaatimusta; erikseen hyväksytään myös POR-merkityt maastorenkaat. Kaikkien näiden on silti oltava kunnoltaan ja mitoiltaan käyttöön sopivia.
Ostajalle käytännön ohje on selkeä: valitse nastat tai nimenomaan pohjoismaisiin oloihin suunnitellut kitkat. Kitkoissa tarkista lumipitomerkinnän lisäksi jääpitomerkintä ja kyseisen mallin jääpito luotettavista rengastesteistä. Pelkkä laillisuus on huono ainoa ostoperuste.
Rengastyyppi ei myöskään muuta nelivetoa pysähtymisihmeeksi. Liikkeelle pääseminen ja pysähtyminen ovat eri asioita. Nopeus ja turvaväli pitää sovittaa pitoon myös silloin, kun kojelaudassa on enemmän avustimia kuin lentokoneessa.
Lue myös: Kokeilimme Fordin BlueCruisea – mitä handsfree-ajaminen oikeasti tarkoittaa?
Vieläkö näillä ajaa? Tarkista ennen kuin auto on ilmassa
Tärkein asia, mitä renkaista pitäisi muistaa on se, että ne ovat auton ainoa kosketus tien pintaan. Siksi niiden kuntoa ei voi ylikorostaa.
Talvirenkaiden kunto kannattaa tarkistaa ennen vaihtopäivää. Silloin rengaskauppaan ei tarvitse lähteä autolla, jonka yksi nurkka on jo tunkilla.
Mittaa pääurat kaikista neljästä renkaasta useammasta kohdasta. Tarkista myös sisäreunat. Urasyvyysmittari kertoo enemmän kuin renkaan silittely ja optimistinen ilme.
Talvirenkaan lakiminimi on 3 millimetriä, mutta Autoliiton turvasuositus on 5 millimetriä. Jos pintaa on syksyllä enää niukasti, sen pitäisi riittää vielä koko edessä olevaan ajokauteen. Epätasainen kuluminen on syy selvittää myös auton alustan ja pyöränkulmien kunto.
Kahden euron kolikko on karkea seulontakeino. Sen hopeanvärinen ulkoreunus on noin neljä millimetriä. Jos reunus jää näkyviin pääurasta, pinta on jo vähissä. Reunuksen uppoaminen ei silti todista, että talvirenkaassa olisi suositellut viisi milliä tai muuten hyvä pito.
Katso myös vauriot ja nastat. Pullistumat, viillot, halkeamat ja runsas nastojen puuttuminen ovat syitä viedä rengas ammattilaisen arvioitavaksi ennen allelaittoa. Pelkkä syvä kuvio ei tee vaurioituneesta renkaasta käyttökelpoista.
Tarkista valmistusaika. DOT-merkinnän neljä viimeistä numeroa kertovat viikon ja vuoden: esimerkiksi 4021 tarkoittaa vuoden 2021 viikkoa 40. Esimerkiksi Nokian Renkaiden suositus on enintään kuusi vuotta käyttöä ja kymmenen vuotta valmistuksesta. Nämä ovat ikäsuosituksia, eivät lupaus siitä, että jokainen rengas olisi kunnossa siihen asti.
Jos uusit vain kaksi rengasta, paremmat sijoitetaan lähtökohtaisesti taakse. Tarkista silti autosi rengaskoot ja nelivetojärjestelmän vaatimukset: kaikkiin autoihin ei voi siirrellä pyöriä vapaasti akselilta toiselle.
Lue myös: Koeajo: Skoda Elroq on häiritsevän hyvä perheauto, jota suomalaiset rakastavat tietystä syystä
Renkaiden vaihto itse: näin vältät kalliin kohelluksen
Tässä puhutaan valmiiksi vanteilla olevien pyörien kausivaihdosta. Renkaan irrottaminen vanteelta ja uuden asentaminen on rengasliikkeen työtä.
Kotipihassa tarvitaan sopiva hallitunkki ja nostotyyny, pyöräkiilat, oikean kokoinen avain tai hylsy, momenttiavain sekä paineiden tarkistamiseen välineet. Myös lukkopultin avain kannattaa etsiä ennen kuin työ muuttuu tunteikkaaksi.
Auton ohjekirja on tässä hyödyllisempi kuin muistikuva siitä, miten vuoden 1998 Corollan kanssa toimittiin.
1. Valitse paikka ja varmista auto
Alustan pitää olla tasainen, kova ja kantava. Käytä seisontajarrua, automaatissa P-asentoa tai manuaalissa vaihdetta auton ohjeen mukaisesti sekä pyöräkiiloja. Pehmeä piha ja vino pysäköintiruutu ovat huono lähtökohta.
2. Tarkista nostokohta ja auton erityisohjeet
Katso oikea nostokohta käyttöohjeesta. Varmista tunkin riittävä nostokyky ja mahdollinen tunkkaustila, esimerkiksi ilmajousitetussa autossa. Käytä autoon sopivaa nostotyynyä.
Sähköautossa nostokohdan lähellä voi olla akkukotelo. Väärään paikkaan osunut tunkki voi tehdä säästetystä vaihtomaksusta kalliin muiston.
3. Löysää käsin avattavat pultit ennen nostoa
Löysää hieman auton ollessa vielä maassa.
Älä irrota pultteja kokonaan. Nosta vasta sitten ja varmista auton ylhäällä pysyminen auton ohjeeseen sopivalla varmistustuella ennen pyörän irrotusta
Älä mene pelkän tunkin varassa olevan auton alle.
4. Tarkista pyörä ja kiinnitys ennen asennusta
Puhdista navan ja vanteen vastinpinnat irtoliasta ja ruosteesta. Tarkista vanteen sopivuus sekä oikeat pultit tai mutterit. Talvivanne voi tarvita eri kiinnikkeet kuin kesävanne.
Noudata renkaan pyörimissuuntanuolta ja mahdollisia Inside/Outside-merkintöjä. Huomioi etu- ja takapään mahdollisesti eri rengaskoot.
5. Kiristä ristiin ja viimeistele momenttiavaimella
Aloita kierteet käsin ja kiristä pyörä alustavasti tasaisesti ristiin. Laske auto ohjeen mukaisesti ja tee lopullinen kiristys momenttiavaimella auton ja vanteen ohjeen mukaiseen arvoon.
Aloita pultit tai mutterit käsin, jotta kierteet lähtevät suoraan. Oikea momentti ei ole ”sama kuin viime vuonna” eikä ”vielä yksi raivokierros”. Eri autoissa arvot vaihtelevat. Pulttipyssy tai ristikkoavaimen päällä hyppiminen ei korvaa momenttiavainta.
Jos pyörä ei irtoa hallitusti tai kiinnitys tuntuu väärältä, keskeytä. Tunkin varassa olevaa autoa ei kannata alkaa riepotella voitonriemuisesti siksi, että rengasliike veloittaisi työstä rahaa.
Lue myös: Paras sähkö-SUV alle 45 000 eurolla? Viisi kovaa vaihtoehtoa ja yksi voittaja
Vielä paineet, jälkikiristys ja kesärenkaat talteen
Tarkista rengaspaineet kylmistä renkaista auton valmistajan ohjeen ja kuorman mukaan. Oikeat arvot löytyvät käyttöohjeesta sekä usein oviaukon tai tankkausluukun tarrasta. Lämpimässä hallissa täytetty rengas jäähtyy ulkona, jolloin paine laskee.
Tee tarvittaessa myös auton rengaspainevalvonnan opetus tai nollaus käyttöohjeen mukaan. Jos vaihdon jälkeen tuntuu tärinää tai kuuluu poikkeavaa ääntä, selvitä syy ennen ajon jatkamista.
Muista jälkikiristys auton ja vanteiden ohjeella. Autoliiton yleisohjeessa se tehdään noin 100–200 kilometrin ajon jälkeen. Tarkoitus on varmistaa oikea momentti, ei kiristää valmiiksi tiukkaa pulttia joka kerta vähän lisää.
Pese ja kuivaa pois otetut pyörät, merkitse paikat ja säilytä ne suojassa auringolta, öljyltä ja liuottimilta. Katso samalla, ovatko kesärenkaat enää keväällä käyttökelpoiset.
Käytettyä autoa ostaessa sama tarkistus on syytä tehdä molemmille rengassarjoille. ”Talvirenkaat mukaan” on melko laiha kaupanpäällinen, jos niillä ei kannata ajaa talvella.
Lue myös: Käytetty sähköauto alle 20 000 eurolla? Tarkista myös renkaat ja talvivarusteet
Jos paikka, välineet tai osaaminen puuttuvat, renkaanvaihdon voi aivan hyvin ostaa ammattilaiselta. Vaihtotyön ulkoistaminen on yleensä halvempi miehisyyden menetys kuin auton pudottaminen tunkilta.
Ja jos vaihdat itse, lisää kalenteriin jälkikiristys jo ennen kuin viet työkalut takaisin varastoon. Silloin se tulee tehtyä muullakin perusteella kuin pyörän omasta aloitteesta.
Auta meitä kasvamaan! Seuraa Justsiksiä somessa:
Facebook, Instagram ja Youtube.
