Aleksi Valavuoren ja Kalle Palanderin Beazt Fight Nightin nyrkkeilyottelusta jäi elämään yksi kysymys: mitä Valavuoren jaloille oikein tapahtui? Beatz Fight Nightissa otellut hyvinvointivaikuttaja Matias Koistinen tarjoaa ilmiölle urheilufysiologisen selityksen.
Valavuori vs Palander oli yksi viime aikojen puhutuimmista kamppailutapauksista Suomessa.
Kohutun urheiluvaikuttajan ja entisen alppihiihtotähden kohtaaminen puhutti jo etukäteen, mutta ottelu sai uusia kierroksia vasta sen jälkeen, kun mylly oli tauonnut.
Palander voitti ottelun toisessa erässä teknisellä tyrmäyksellä. Valavuori päätyi kanveesiin kolme kertaa, ja viimeisellä kerralla ottelu oli ohi.
Silti moni jäi tuijottamaan ennen kaikkea yhtä asiaa.
Valavuoren jalat näyttivät katoavan alta jo varhain. Liikkuminen muuttui nopeasti kummalliseksi kompuroinniksi, eikä hän päässyt Palanderia karkuun sillä tavalla kuin ottelusuunnitelma näytti edellyttävän.
Lue myös: Immu Ilmén tuo uuden kamppailuillan Helsingin jäähalliin
Valavuoren suunnitelma näytti selvältä
Vaikka kyse oli kahden kokemattoman kamppailijan ottelusta, asetelma oli yllättävän kiinnostava.
Valavuori oli 16 kiloa Palanderia kevyempi ja todennäköisesti paremmassa kestävyyskunnossa. Hänen suunnitelmansa näytti olevan se, että hän liikkuu paljon, väsyttää vahvemman Palanderin ja iskee myöhemmin.
Tähän viittasivat myös Valavuoren kommentit ennen ottelua. Hän kertoi tyrmäävänsä Palanderin kolmannessa erässä – tosin uhoavaan tyyliinsä hän sanoi ensin leikittelevänsä ”isoposkisen” kanssa, jotta yleisö saa kunnon show’n.
Suunnitelmassa oli vain yksi isompi ongelma.
Kun ottelu alkoi, Valavuori ei päässytkään karkuun.
Palander hyökkäsi päälle alusta asti, käytti painoetuaan ja pakotti Valavuoren jatkuvasti puolustuskannalle. Pian Valavuoren liikkuminen ei näyttänyt enää taktiselta liikkeeltä, vaan selviytymiseltä.
Ensimmäinen kaatuminen tuli käytännössä omiin jalkoihin.
Sen jälkeen ottelu oli Valavuoren kannalta epätoivoista selviytymistaistelua.
Katso Aleksi Valavuoren ja Kalle Palanderin ottelu tästä:
Asikainen kritisoi valmistautumista
Ottelun jälkeen Valavuori sanoi, että tuntui kuin hänellä ei olisi ollut jalkoja ollenkaan.
Kommentti oli kiinnostava, koska Valavuoren kunto ei näyttänyt ennakkoon olevan ongelma. Hän oli harjoitellut paljon ja esiintyi ennen ottelua itsevarmana.
Helsingin Sanomat julkaisi ottelun jälkeen Valavuoren valmentajan Amin Asikaisen haastattelun, jossa Asikainen ruoti kovin sanoin suojattinsa valmistautumista.
Asikaisen mukaan Valavuori ei sparrannut tarpeeksi ja harjoituksia oli liian vähän. Koska ottelunomaisia harjoituksia ei ollut riittävästi, se näkyi Asikaisen mukaan iskupelkona.
”Kun 16 kiloa painavampi Kalle lähti vyörymään, niin tuli paniikki, unohdettiin kaikki perusteet ja tuossa on tulos”, Asikainen kiteytti HS:lle.
Asikainen lainasi haastattelussa myös Mike Tysonin tunnettua lausetta: ”Everybody has a plan until they get punched in the face.”
”Ihan sama kuinka hienoja sarjoja tekee peilin edessä, kun tulee nyrkki naamaan niin totuus tulee ilmi. Joku on taistelija ja syttyy siitä, tällä kertaa se oli Kalle.”
Tässä kohtaa on syytä huomioida, että Valavuori julkaisi myöhemmin sosiaalisessa mediassa videon, jossa Asikainen kiisti osan HS-haastattelun sisällöstä. Valavuoren julkaisun perusteella kiistaa oli ainakin harjoitusmääriin liittyvistä tulkinnoista.
Joka tapauksessa ottelusta jäi iso kysymys.
Mitä Valavuorelle todella tapahtui?
Ottelija Matias Koistinen tarjoaa selityksen
Mielenkiintoisen näkökulman aiheeseen antaa Matias Koistinen, joka otteli Valavuoren ja Palanderin tavoin Beazt Fight Nightissa.
Koistinen julkaisi sosiaalisessa mediassa videon, jossa hän käy läpi viisi syytä siihen, miksi Valavuoren jalat saattoivat kadota ottelussa.
Kyse ei Koistisen mukaan ole välttämättä siitä, että Valavuori olisi vain ollut huonossa kunnossa tai luovuttanut henkisesti.
Selitys löytyy kehon stressireaktiosta.
”Vaikka olisi omasta mielestä ihan tyyni ja rauhallinen mieli, siinä kohtaa, kun tuomari sanoo box, meidän aivot tulkitsevat sen uhaksi. Siellä aktivoituu kaksi järjestelmää hormonaalisella puolella, ja ne syöksee heti verenkierron ihan täyteen katekoliamiineja ja kortisolia”, Koistinen aloittaa videollaan.
Katekoliamiinit ja kortisoli liittyvät elimistön stressivasteeseen. Katekoliamiineihin kuuluvat muun muassa adrenaliini ja noradrenaliini.
Suomeksi: keho voi käynnistää hälytystilan, vaikka ottelija itse ajattelisi olevansa rauhallinen.
Näin Kalle Palander kommentoi ottelua:
Keho voi polttaa ottelubensan liian aikaisin
Koistisen mukaan tällainen hormoniryöppy voi vastata todella kovaa ja pitkää maksimisuoritusta jo ennen kuin ottelussa on kunnolla edes tapahtunut mitään.
Nyrkkeilyssä ei riitä, että kunto on hyvä lenkkipolulla. Kehon pitää pystyä tuottamaan kovatehoista energiaa, palautumaan hetkissä ja pysymään rentona paineen alla.
Koistinen selittää, että kamppailu-urheilussa suoritus rakentuu useiden energiantuottoreittien varaan. Lyhyet räjähtävät suoritukset, pidemmät kovatehoiset jaksot ja aerobinen pohja tekevät kaikki omaa työtään.
Tätä ei tarvitse tehdä liian monimutkaiseksi.
Nyrkkeilyssä suuri osa kovatehoisesta työstä tapahtuu anaerobisesti eli niin kovalla teholla, ettei keho ehdi nojata rauhalliseen hapen avulla tapahtuvaan energiantuottoon. Jos tämä järjestelmä palaa tyhjäksi liian aikaisin, liike muuttuu jäykäksi, kädet ja jalat painavat ja ajattelu kapenee.
Koistisen mukaan juuri tällainen tilanne saattoi tapahtua Valavuorelle.
”Tuollainen tilanne, mikä Aleksille tuli, eli ryöppy hormoneja verenkiertoon, ohjaa energiakäytön suoraan anaerobiselle puolelle. Aleksi poltti alusta saakka sitä matsibensaa, jota pitäisi säästellä oikeisiin tilanteisiin”, Koistinen kuvailee.
Paniikki ei välttämättä tunnu paniikilta
Kun keho siirtyy uhkatilaan, se voi viedä ajattelua pois siltä alueelta, jota tarvitaan harjoiteltujen asioiden muistamiseen ja rauhalliseen päätöksentekoon.
”Kun siellä poltetaan heti anaerobisesti energiaa, se alkaa kerryttää aineenvaihduntatuotteita lihaksiin. Se adrenaaliryöppy vie myös meidän etuotsalohkolta työskentelyä pois. Eli kun puhutaan siitä, että pystyttäisiin olemaan läsnä ja muistamaan jotain, mitä olemme oppineet, se viedään meiltä pois. Eli vaikka rehellisesti ei olisi pelottanut, siellä on aivot ottanut vain sen uhkamoodin päälle.”
Koistisen mukaan keho voi siis toimia kuin se olisi hengenvaarassa.
Lihakset jännittyvät. Hengitys muuttuu pinnalliseksi. Rentous katoaa. Liike muuttuu kulmikkaaksi. Palautuminen vaikeutuu.
Näin myös hyväkuntoinen ihminen voi näyttää kehässä yhtäkkiä samalta kuin Valavuori.
Lue myös: Legendaarinen Pelkokerroin tulee takaisin – palaako Aleksi Valavuori?
”Tuntuu kuin kädet ja jalat olisi täynnä betonia”
Koistinen nostaa esiin myös keskushermoston jarrun.
Ajatus on se, että kun lihaksiin kertyy liikaa kuormitusta ja aineenvaihduntatuotteita, keho alkaa suojella itseään. Aivot voivat vähentää tahdonalaista käskytystä lihaksille.
Käytännössä ottelija yrittää käskeä itseään liikkumaan, mutta keho ei enää vastaa samalla tavalla.
Koistinen kritisoi myös somekommentaattoreita, jotka ovat kertoneet, miten he olisivat itse otelleet tilanteessa paremmin.
”Voin sanoa, että 99 prosentille ihmisistä, jotka laitettaisiin tuohon tilanteeseen, olisi käynyt ihan samalla tavalla. Se, miltä siellä jaloissa, käsissä ja lihaksistossa tuntuu, ei ole mikään ultimaattinen väsymys – se on kymmenen kertaa pahempi. Tuntuu kuin kädet ja jalat olisi tungettu täyteen betonia.”
Tähänkin pätee siis vanha totuus: sipsipussi kainalossa on helppo huudella.
Siedätys ratkaisee
Koistisen mukaan tällaisiin tilanteisiin totutaan vain harjoittelemalla ja altistumalla niille vähitellen.
Normaalisti kamppailu-urheilussa edetään kovalla treenaamisella, runsaalla ottelunomaisella sparraamisella ja pienemmillä otteluilla. Ensin totutaan salikisoihin, sitten isompiin ympäristöihin.
Silloin keho ja mieli oppivat vähitellen, että ottelutilanne ei ole sama asia kuin hengenvaarallinen uhka.
Valavuoren ja Palanderin tapauksessa tilanne oli toinen. Ensimmäiseen nyrkkeilyotteluun tultiin muutaman kuukauden harjoittelulla, ja ottelulla oli valtava näkyvyys.
Se ei ole ihan sama asia kuin ottaa ensimmäinen matsi hiljaisessa salissa.
”Se ei ole tahdonvoiman asia. Se on järjestelmä, joka aktivoituu tietyissä tilanteissa, ja sitten alkaa vaistonvarainen toiminta. Kehossa tapahtuu mitä tapahtuu, eikä me voida sille yksinkertaisesti mitään. Ainoa asia, mitä voi tehdä, on siedättää itsensä tuollaisiin tilanteisiin”, Koistinen kiteyttää.
Palander oli tottunut paineeseen
Koistinen nostaa esiin myös Kalle Palanderin taustan huippu-urheilijana.
Entinen alppihiihdon maailmanmestari oli urallaan tottunut valtavaan kilpailupaineeseen ja tilanteisiin, joissa suoritus pitää saada ulos juuri oikealla hetkellä.
Tämä saattoi näkyä myös kehässä.
Palander ei ollut nyrkkeilijänä kokenut, mutta hän oli kokenut urheilija. Hän oli ollut monta kertaa tilanteessa, jossa ympärillä on painetta, yleisöä ja odotuksia.
Koistinen kertoo treenanneensa Palanderin kanssa ennen ottelua.
”Se asia, mistä hänelle jankutin, oli tämä asia, josta olen tällä videolla puhunut. Ei ole mitään väliä, pystytkö juoksemaan kolme vai neljä tonnia Cooperissa, kun menee tuollaiseen tilanteeseen. Ainut asia, millä on väliä, on se, kumpi pysyy läsnä ja on rauhallinen siinä tilanteessa, jotta pystyy muistamaan jotain siitä, mitä on harjoiteltu. Kalle pystyi siihen.”
Näin Palander ja Valavuori ruotivat Beazt Fight Nightin otteluiltaa:
Valavuori kommentoi Koistisen selitystä
Koistisen selitys ei ole lääketieteellinen diagnoosi Valavuoren tilanteesta. Se on urheilijan ja ottelijan tulkinta siitä, miksi kokematon ottelija voi näyttää kehässä täysin eri ihmiseltä kuin harjoituksissa.
Valavuori itse reagoi Koistisen päivitykseen myönteisesti.
”Olipa mahtava kuunnella tätä. Ollu niin perkeleen ymmyrkäisenä et mitä tapahtu. Eikä siinä, Tornion Tyrmääjä olis vienyt matsin joka tapauksessa vaikka mulla olis kaikki toiminut. Harmittaa vaan etten pystyny tarjoamaan kunnon vastusta.”
Lue myös: NHL Draft 2026: nämä suomalaiset pelaajat voivat tulla varatuiksi
Lue myös: Jesse Puljujärvi perusti yrityksen: ”Sinun ei tarvitse tehdä samoja virheitä kuin minä”
Auta meitä kasvamaan! Seuraa meitä somessa:
Facebook, Instagram ja Youtube.
