Kolme perättäistä kakkossijaa olivat tehneet Jesse Pynnösen mestaruusjahdista pitkän. Lappeenrannassa 30. elokuuta 2026 sarja katkesi viimein: heinolalainen voitti Suomen Vahvin Mies -finaalin 5,5 pisteen erolla Niko Nurmeen.
Suomen vahvin mies -kisassa Pynnönen voitti kymmenestä lajista yhden ja sijoittui seitsemässä lajissa viiden parhaan joukkoon. Mestaruus syntyi ennen kaikkea tasaisesta suorituksesta.
Lyhyesti: Jesse Pynnönen, Suomen vahvin mies
- Jesse Pynnönen voitti Suomen Vahvin Mies 2026 -finaalin kolmen perättäisen hopean jälkeen.
- Hän nousi kilpailun kärkeen toiseksi viimeisessä lajissa ja voitti Niko Nurmen 5,5 pisteellä.
- Miesten finaalissa kannettiin muun muassa 400 kilon merimiestelinettä ja 320 kilon kehikkoa sekä nostettiin 200 kilon atlaskivi.
- Pynnönen tunnetaan myös Suomen kovimpiin kuuluvana kilpasyöjänä ja YouTube-sisällöistään. Kanavalla on 171 000 tilaajaa ja yli 50 miljoonaa katselukertaa.
- Naisten mestaruuden voitti Salla-Maaria Reponen 1,5 pisteen erolla Mirka Valoon.
Mestaruus ratkesi vasta loppusuoralla
Miesten kilpailu pysyi pitkään auki. Tuomas Lindroos johti kokonaiskilpailua vielä ennen toiseksi viimeistä lajia, mutta sai siitä vain yhden pisteen. Pynnönen keräsi 11 pistettä ja nousi kärkeen. Viimeisessä lajissa Nurmi ohitti vielä Lindroosin ja nappasi hopean.
Pynnösen viikonloppuun mahtui myös yksi finaalin puhutuimmista tuomioista. Pukkityönnössä hän sai 180 kilon painon ylös, mutta suoritus hylättiin alasviennissä. Yleisö reagoi päätökseen voimakkaasti.
Virallisten sääntöjen mukaan pukkityönnössä tanko on nostettava suorille käsille ja saatettava suorituksen jälkeen hallitusti takaisin patjoille. Pynnösen tapauksessa ratkaiseva virhe tuli siis vasta sen jälkeen, kun 180 kiloa oli jo saatu ylös.
Pynnönen oli sijoittunut Suomen Vahvin Mies -finaalissa toiseksi vuosina 2023, 2024 ja 2025. Nyt 33-vuotias sai viimein tavoittelemansa tittelin.
”Voimaharjoittelu on opettanut mulle sen, että kova työ palkitsee”, Pynnönen sanoi kilpailun jälkeen.
Lue myös: Kuka olit oikeasti, Mika Myllylä? Karpaasin traaginen tarina kerrotaan Ylen audiodokumentissa
Moni tuntee Pynnösen aivan toisesta äärilajista
Voimamiespiirien ulkopuolella Pynnösen nimi on tullut monelle tutuksi kilpasyömisestä ja YouTubesta. Yle profiloi hänet jo vuonna 2020 Suomen parhaaksi kilpasyöjäksi, ja Ylen aiemmassa jutussa hänen kerrottiin voittaneen kaikki Suomessa järjestetyt syömiskilpailut, joihin hän oli osallistunut.
Pynnösen Jesse Eats -ruokakanavalla on 171 000 seuraajaa ja yli 50 miljoonaa katselukertaa. Hänen katsotuimmalla videollaan Pynnönen syö 50 tunnin aikana 50 000 kilokaloria.
Sama yleisö on seurannut myös voimamiesuraa. Pynnösen urheilu-uraan keskittyvällä YouTube-kanavalla on noin 57 700 tilaajaa ja yli 18 miljoonaa katselukertaa.
Lue myös: Wilma Murto syrjäytti hiihtotähdet: Tässä ovat Suomen suosituimmat urheilijat 2026
Katso video: Jesse Pynnönen syö 50 000 kaloria
Mitä Suomen Vahvin Mies -finaalissa oikeasti tehdään?
Suomen Vahvin ei ole yhden maksimisuorituksen kilpailu. Lappeenrannan finaali koostui kahdesta kisapäivästä ja kymmenestä keskenään hyvin erilaisesta lajista, joissa mitattiin raakaa voimaa, nopeutta, kestävyyttä, otetta ja tekniikkaa. Kilpailun viralliset lajisäännöt ja painot julkaistiin Suomen Vahvin -sivustolla.
Lauantain urakka alkoi 400 kilon merimieskävelyllä, jossa miesten piti kantaa telinettä yhteensä 30 metriä. Sen jälkeen tehtiin 140 kilon tukkipunnerrusta toistoina 60 sekunnissa ja 310 kilon maastavetoa toistoina 75 sekunnissa.
Voimaa ei saanut käyttää pelkästään tankoon. Ski Ergissä kilpailtiin 200 metrin matkalla, ja säkki olalle -lajissa miehet saivat valita 140, 160 tai 180 kilon säkin. Raskaampi säkki oli tuloksissa aina kevyempää arvokkaampi.
Sunnuntaina ohjelmassa olivat rekanveto, 320 kilon kehikon kanto, pukkityöntö, Hercules Hold ja atlaskivet. Kehikkoa kannettiin noin 15 metriä suuntaansa. Hercules Holdissa käsille kohdistuva kuorma oli miehillä 160 kiloa, ja kilpailija piti sivuille vetäviä kahvoja niin pitkään kuin pystyi.
Pukkityöntö käytiin Last Man Standing -formaatilla. Miesten painot etenivät 150, 170, 180, 190 ja 200 kiloon, minkä jälkeen kuormaa nostettiin viiden kilon askelin. Jokaisen kilpailijan piti yrittää jokaista painoa, ja ensimmäinen epäonnistuminen päätti hänen kilpailunsa siinä lajissa.
Finaalin viimeisessä lajissa nostettiin neljä atlaskiveä tasolle. Miesten kivet painoivat 140, 150, 180 ja 200 kiloa. Naisten vastaavat painot olivat 80, 110, 120 ja 140 kiloa. Naisten muissakin lajeissa kuormat olivat hurjia: merimieskävelyssä 260 kiloa, maastavedossa 180 kiloa ja kehikon kannossa 200 kiloa.
Pynnösen mestaruuden kannalta kymmenen lajin rakenne oli olennainen. Hän ei dominoinut kilpailua lajivoitoilla, vaan keräsi pisteitä tasaisesti lähes koko viikonlopun ajan.
Salla-Maaria Reponen yllätti naisten finaalissa
Naisten mestaruus ratkesi vielä miesten kilpailuakin pienemmällä erolla. Salla-Maaria Reponen voitti kymmenestä lajista kolme ja oli kahdeksassa lajissa kolmen parhaan joukossa.
Ennen viimeistä lajia Reponen johti ennakkosuosikki Mirka Valoa 3,5 pisteellä. Valo voitti päätöslajin, mutta Reposen kolmas sija riitti mestaruuteen. Lopulliseksi eroksi jäi 1,5 pistettä. Jonna Pohjola oli kolmas 53 pisteellä.
”Ihan tuli puskista. Otin jokaisen lajin ja seuraavan lajin. En ajatellut enempää”, 27-vuotias Reponen sanoi.
Lue myös: Alisa Vainion olympiamatkasta tehdään pitkä elokuva – kamerat kävivät jo ennen EM-kultaa
Suomen Vahvin täyttää 40 vuotta
Ensimmäinen Suomen Vahvin Mies -kilpailu järjestettiin vuonna 1987. Naisten kilpailuja on järjestetty vuodesta 2000, joten kausi 2027 on koko tapahtumalle 40-vuotisjuhlavuosi.
Suomen Vahvin Mies Oy kertoo julkaisevansa juhlavuoden ohjelman 1. marraskuuta 2026. Pynnöselle seuraava kausi alkaa joka tapauksessa täysin uudesta asemasta: kolmen hopean haastaja palaa kilpailuihin hallitsevana Suomen vahvimpana miehenä.
Kumpi sujuisi sinulta paremmin, kilpasyöminen vai voimamieslajit? Jatka keskustelua Justsiksin somekanavissa.
Auta meitä kasvamaan!
Seuraa meitä somessa: Facebook, Instagram ja YouTube.
