Lyhyesti Löylyn lohikeitto
- Löylyn Jasperin kalakeittoa on myyty yli 200 000 annosta.
- WWF:lle on kertynyt keiton myynnistä yli 100 000 euroa.
- Jokaisesta keitosta lahjoitetaan WWF:lle 0,50 euroa.
- Keitossa käytetään kotimaista kasvatettua kirjolohta ja kylmäsavukirjolohta.
- Kesällä 2026 annos maksaa Löylyn All Day -listalla 24 euroa.
Helsinkiläisessä Löylyssä on yksi ruokalaji, joka on pysynyt mukana koko paikan olemassaolon ajan.
Jasperin kalakeitto.
Nyt sen myyntimäärä on ylittänyt 200 000 annoksen rajan. Samalla keitosta WWF:lle ohjattujen lahjoitusten summa on noussut yli 100 000 euroon.
Matematiikka on yksinkertainen. WWF:n mukaan Löyly lahjoittaa jokaisesta myydystä Jasperin kalakeitosta 50 senttiä järjestön vaelluskalojen suojelutyöhön. Keitossa käytettävät kalat on valittu WWF:n Kalaoppaan vihreältä listalta.
”Kun avasimme Löylyn, ajattelin että olisi upeaa, jos keittomyynnillä voitaisiin saada konkreettista hyvää aikaan uhanalaisten kalakantojen suojelussa. En kuitenkaan koskaan olisi uskaltanut unelmoida yli 100 000 euron suuruisesta lahjoituksesta pelkästään kalasopan myynnillä”, Löylyn kiinteistön omistaja Jasper Pääkkönen sanoo.
Yli 100 000 euroa kalasopalla on jo sellainen luku, että keitto ansaitsee tarkemman katsauksen.
Löylyn kalakeitossa kylmäsavu tekee eron
Lähtökohdat ovat hyvin suomalaiset.
Nykyisellä kesän 2026 ruokalistalla Jasperin kalakeitossa käytetään kotimaista vastuullisesti kasvatettua kirjolohta ja kylmäsavukirjolohta. Annos maksaa 24 euroa, ja neljän hengen kattilan saa 84 eurolla. Saunatilojen omalla listalla keitto maksaa 20 euroa.
Juuri kylmäsavukirjolohi tekee keitosta kiinnostavan.
Perinteinen kermainen lohi- tai kalakeitto rakentuu usein melko lempeistä mauista: kalaa, perunaa, kermaa, tilliä ja kalalientä. Kylmäsavukala tuo Löylyn versioon voimakkaamman suolaisuuden ja savuisen aromin, joka kulkee liemeen asti.
Kyse ei ole valtavasta gastronomisesta tempusta. Päinvastoin.
Idea toimii juuri siksi, että tuttuun ruokaan tehdään yksi helposti ymmärrettävä muutos. Keitto näyttää ja tuntuu edelleen suomalaiselta kalakeitolta, mutta sen maussa on tunnistettava osansa.
Löyly itse nimeää Jasperin kalakeiton yhdessä Löyly Burgerin kanssa ravintolansa klassikoiksi, joita tarjoillaan ympäri vuoden.
Lue myös: Kim Päivästö vie Twenty Four Social Clubin Tallinnaan – MasterChef-voitto muutti pitkän uran suunnan
Kalakeitto kulkee mukana Löylyn koko tarinassa
200 000 annoksen mittakaavaa selittää tietenkin myös se, missä keittoa syödään.
Löyly avautui Hernesaareen toukokuussa 2016. Hankkeen historia oli huomattavasti mutkikkaampi: Helsingin kaupungin aloitteesta alueelle alettiin suunnitella saunaa jo vuonna 2011, mutta matkalla kaatuivat sekä väliaikaisen saunakylän että kelluvan saunan suunnitelmat.
Lopulta Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia saivat hankkeen rahoituksen kasaan ja rakentaminen pääsi käyntiin.
Rakennuksen suunnittelivat Avanto Arkkitehtien Ville Hara ja Anu Puustinen.
Hernesaaren rannassa seisova puurakennus tehtiin tarkoituksella mahdollisimman matalaksi ja osaksi ympäröivää maisemaa. Sen lämpimiä sisätiloja ympäröivä puinen rakenne toimii samalla näkösuojana, aurinkosuojana ja terassimaisena oleskelutilana. Rakenteessa on noin 4 000 yksilöllisesti leikattua puuosaa.
Siitä tuli nopeasti muutakin kuin sauna.
Time nosti Löylyn vuonna 2018 sadan World’s Greatest Places -kohteen joukkoon, ja rakennus on kerännyt vuosien aikana pitkän listan arkkitehtuuripalkintoja ja -ehdokkuuksia. MyHelsinki kuvailee sitä nykyään yhdeksi Helsingin tunnetuimmista maamerkeistä.
Löylystä on käytännössä tullut sellainen Helsingin käyntikortti, johon ulkomaalainen vieras on helppo viedä. Yhdessä osoitteessa saa merimaiseman, suomalaisen saunan, mahdollisuuden pulahtaa mereen ja lautaselle jotain helposti suomalaiseksi tunnistettavaa.
Kalakeitto sopii tähän kuvioon melkein epäilyttävän hyvin.
Lue myös: Espoossa avattiin BBQ-ravintola hämmentävään paikkaan –
Jokaisesta keitosta 50 senttiä virtavesille
Löylyn ja WWF:n yhteistyössä rahat on suunnattu erityisesti virtavesien ja vaelluskalojen suojeluun.
WWF purkaa turhia patoja ja muita vaellusesteitä, rakentaa ohitusuomia sekä kunnostaa kutusoraikkoja, poikasalueita ja koskia. Taustalla on yksinkertainen ongelma: pato tai muu este voi katkaista vaelluskalan reitin lisääntymisalueelle kokonaan.
”Kun este poistuu, joki alkaa usein elpyä välittömästi ja kalat palaavat lisääntymään alueille, joihin ne eivät ole päässeet vuosikymmeniin”, WWF:n meri- ja sisävesiohjelman johtaja Sampsa Vilhunen sanoo.
Yhteistyön pitkäikäisyyden näkee hyvin vanhoista luvuista.
Vuonna 2019 WWF kertoi Jasperin kalakeiton keränneen jo yli 30 000 euroa. Nyt summa on yli kolminkertainen.
Lue myös: Michelin-kokki Kim Mikkola julkaisi pysäyttävän tekstin
Hyvä tarina ei yksin myy 200 000 keittoa
Yritysten vastuullisuusviestinnässä on helppo päätyä tilanteeseen, jossa itse tuote muuttuu sivuseikaksi.
Tässä tapauksessa ei kannata.
Löylyn kalakeiton pitkäikäisyydessä kiinnostavaa on juuri se, että vastuullisuustarina ja varsinainen ruoka ovat kulkeneet rinnakkain kymmenen vuotta. Keitto ei ole ollut hetkellinen hyväntekeväisyyskampanja, vaan pysyvä osa ravintolan ruokalistaa.
Ja 200 000 annosta on vaikea selittää pelkällä 50 sentin lahjoituksella.
Annoksen pitää myös maistua.
Kylmäsavukirjolohi on siinä pieni mutta olennainen oivallus. Se tekee keitosta riittävän tutun suomalaiselle ja samalla riittävän erilaisen, jotta juuri Löylyn version voi muistaa.
Kun samaa keittoa on kauhottu Hernesaaren rannassa kymmenen vuotta, lopputulos näyttää nyt tältä: yli 200 000 annosta ja yli 100 000 euroa suomalaisille virtavesille.
Kalasopalle se on varsin kelvollinen ansioluettelo.
Lue myös: Maailmankuulu ruokavaikuttaja listasi: Helsingin parhaat halvat ravintolat
Lue myös: Kaikki Michelin-ravintolat Suomessa 2026 – lista, hinnat ja tähdet
Auta meitä kasvamaan! Seuraa meitä somessa:
Facebook, Instagram ja Youtube.
