Lyhyesti: Sähköauto
- Täyssähköautojen osuus uusien henkilöautojen ensirekisteröinneistä on Suomessa vuonna 2026 jo 48,3 prosenttia.
- Uuden sähköauton saa halvimmillaan alle 25 000 eurolla, mutta ostohinnan lisäksi pitää laskea lataus, verot, vakuutukset ja arvonalenema.
- Motivan nyrkkisäännön mukaan toimintamatka voi kovimmilla pakkasilla pudota jopa puoleen lämpimän kauden tasosta.
- Suomessa oli vuoden 2025 lopussa yli 20 000 julkista latauspistettä henkilö- ja pakettiautoille.
- Käytetyssä sähköautossa tärkeimpiä tarkistuksia ovat akun kunto, jäljellä oleva akkutakuu ja latauksen toimivuus.
- Vuonna 2026 täyssähköautosta voi saada 2 500 euron romutuspalkkion, jos tuen ehdot täyttyvät. Enintään 6 000 euron pienituloisten tuki on vasta suunnitteilla.
Sähköauto Suomessa 2026: lähes joka toinen uusi auto on jo täyssähköinen
Sähköauto ei ole Suomessa enää marginaalinen vaihtoehto. Autoalan Tiedotuskeskuksen tuoreen tilaston mukaan täyssähköautojen osuus uusien henkilöautojen ensirekisteröinneistä on vuonna 2026 jo 48,3 prosenttia. Traficomin mukaan kesäkuun lopussa liikenteessä oli noin 193 000 täyssähköhenkilöautoa ja noin 192 000 ladattavaa hybridiä. Täyssähköautot nousivat ensimmäistä kertaa lataushybridien ohi.
Tässä jutussa sähköautolla tarkoitetaan täyssähköautoa eli autoa, jossa ei ole polttomoottoria.
Ostajan kannalta muutos on olennainen. Kysymys ei enää ole siitä, voiko sähköautolla ylipäätään elää Suomessa. Tärkeämpi kysymys on, sopiiko juuri tietty sähköauto omaan arkeen.
Siinä suurin WLTP-lukema ei välttämättä ratkaise kaikkea: latausmahdollisuus, talven vaatima toimintamatkapuskuri, auton hinta ja akun kunto voivat olla paljon tärkeämpiä.
Paljonko sähköauto maksaa Suomessa nyt?
Uuden sähköauton lähtöhinta on painunut alle 25 000 euron. BYD:n Suomen 13.7.2026 päivätyssä hinnastossa Dolphin Surf Boost maksaa 24 590 euroa ja sen WLTP-toimintamatkaksi ilmoitetaan 322 kilometriä. Citroenin hinnastossa ë-C3:n lähtöhinta on 25 890 euroa.
Halvimman mallin titteli voi vaihtua kampanjoiden ja hinnastopäivitysten mukana, joten yhtä hintaa ei kannata ajatella pysyvänä totuutena. Merkittävämpi muutos on se, että sähköautoon pääsee uutena kiinni jo selvästi alle 30 000 eurolla.
Pelkkä ostohinta ei silti ratkaise. Mukaan pitää laskea rahoitus, vakuutus, renkaat, mahdollinen kotilatauslaite, sähkön hinta, huollot, verot ja auton arvonalenema. Täyssähköauton ajoneuvovero muodostuu perusverosta ja kokonaismassaan perustuvasta käyttövoimaverosta. Traficomin mukaan sähköautojen verotus kiristyi vuoden 2026 alussa.
Jos budjetti on suurempi ja haussa on perhekäyttöön sopiva katumaasturi, Justsiks vertaili sähkö-SUVit alle 45 000 eurossa.
Lue myös: Koeajo: Renault Twingo E-Tech on halpa sähköauto, joka kieltäytyi kuolemasta
Mitä sähköautomerkkejä Suomessa on?
Suomen sähköautomarkkina ei enää tarkoita Teslaa ja muutamaa eurooppalaista vaihtoehtoa. Tarjonnassa näkyvät esimerkiksi Volkswagen, Skoda, Tesla, Volvo, BMW, Mercedes-Benz, Hyundai, Kia, Renault, Peugeot, Citroen, Ford, Nissan ja Polestar sekä kiinalaiset BYD, MG, XPeng ja Leapmotor.
Markkina muuttuu nopeasti, joten ajantasainen kuva kannattaa tarkistaa Autoalan Tiedotuskeskuksen kuukausitilastoista, joissa ensirekisteröinnit eritellään merkeittäin ja malleittain. Justsiks on koonnut erikseen myös Suomen suosituimmat sähköautot vuonna 2026.
Merkin sijaan ostajan kannattaa katsoa myös huoltoverkostoa, takuuehtoja, ohjelmiston toimivuutta, talvivarusteita, latausnopeutta ja jälleenmyyntimarkkinaa. Paperilla hyvä sähköauto voi olla huono ostos, jos sen käyttö ei sovi omaan ajoprofiiliin.
Lue myös: Paras sähkö-SUV alle 35 000 eurolla? Viisi järkivalintaa ja yksi voittaja
Kuinka paljon toimintamatkaa oikeasti tarvitaan?
WLTP-toimintamatka on ennen kaikkea vertailuluku. Todellinen toimintamatka muuttuu nopeuden, ulkolämpötilan, renkaiden, kuorman, lämmityksen ja ajotavan mukana. Myös valmistajat muistuttavat tästä omissa teknisissä tiedoissaan.
Siksi 600 kilometrin WLTP-lukema ei ole automaattisesti parempi ostos kuin 350 kilometrin auto. Jos päivittäinen ajo on muutamia kymmeniä kilometrejä ja auto latautuu kotona öisin, pienempi akku voi riittää mainiosti. Jos taas ajat jatkuvasti pitkiä moottoritieosuuksia tai talvisia matkoja harvaan asutulla alueella, suurempi akku ja nopea pikalataus voivat olla ratkaisevia.
Hyvä nyrkkisääntö on ostaa riittävästi toimintamatkaa omaan pahimpaan tavalliseen käyttötilanteeseen, ei suurinta mahdollista lukemaa varmuuden vuoksi. Samalla kannattaa tarkistaa, kuinka nopeasti auto ottaa vastaan pikalatausta ja miten hyvin se esilämmittää akkua ennen latauspysähdystä.
Lue myös: Yle: Tuki sähköauton ostoon voi olla jopa 6 000 euroa – käytetyn ostajan pitää silti olla tarkkana
Mitä talvi tekee sähköauton toimintamatkalle?
Suomen talvi on sähköautolle todellinen testi.
Motivan energiafiksun latauksen oppaan nyrkkisäännön mukaan toimintamatka voi pakkasella pudota noin kahteen kolmasosaan lämpimän kauden tasosta ja kovimmilla pakkasilla jopa puoleen.
Luku ei ole jokaiselle autolle sama. Siiihen vaikuttavat muun muassa lämpötila, ajonopeus, lämmitystarve, akun lämpötila ja auton energiatehokkuus. Talviajoa varten kannattaa jättää enemmän latauspuskuria kuin kesällä.
Yksi käytännöllisimmistä tavoista säästää akkua on esilämmittää auto sen ollessa vielä latauksessa. Tällöin matkustamon ja mahdollisuuksien mukaan akun lämmitykseen käytetään verkkovirtaa eikä kaikkea energiaa oteta ajoakusta.
Miten sähköauton lataus toimii kotona ja matkalla?
Sähköauto on helpoimmillaan silloin, kun lataaminen tapahtuu siellä missä auto muutenkin seisoo. Traficomin markkinakatsauksen arvion mukaan kotilatauksen osuus tieliikenteen sähkölatauksesta oli 76 prosenttia vuonna 2024.
Kotona järkevin ratkaisu on yleensä sähköautolle tarkoitettu latauslaite ja kuormanhallinta, joka estää kiinteistön sähköliittymän turhan ylikuormittamisen. Tavallista pistorasiaa ei pidä ajatella pysyvänä suuritehoisena latausratkaisuna ilman, että asennuksen soveltuvuus ja sähköturvallisuus on varmistettu.
Lue myös: Lataatko sähköautoasi näin? Se on todella vaarallista
Pitkillä matkoilla tilanne on parantunut nopeasti. Traficomin mukaan Suomessa oli vuoden 2025 lopussa yli 20 000 henkilö- ja pakettiautoille sopivaa julkista latauspistettä, joista yli 4 000 tarjosi vähintään 150 kilowatin tehoa.
Latausaseman kyljessä lukeva teho ei silti kerro yksin latausajan pituutta. Auto ottaa vastaan vain sen verran tehoa kuin sen akku, lämpötila, varaustaso ja latauskäyrä sillä hetkellä sallivat. Pitkää matkaa ajavan kannattaa siis verrata autojen käytännön pikalatausominaisuuksia eikä vain akun kokoa.
Paljonko sähköauton lataaminen maksaa?
Lataamisen hinta riippuu ennen kaikkea auton kulutuksesta ja siitä, missä sähkö ostetaan. Yksinkertainen laskukaava on kulutus kilowattitunteina sadalla kilometrillä kerrottuna sähkön kokonaishinnalla.
Traficomin käyttövoimien vertailussa vuoden 2026 toisen neljänneksen sähkön vertailuhinta oli 19,5 senttiä kilowattitunnilta ja keskikokoisten sähkö-SUVien viitekulutus 20,6 kWh/100 km. Näillä luvuilla energia maksaisi noin 4 euroa sadalle kilometrille.
Tämä ei ole lupaus oman auton todellisesta hinnasta. Kotona pörssisähköllä ladattaessa kustannus voi olla ajoittain pienempi, kun taas julkisessa pikalatauksessa kilowattitunnin hinta voi olla selvästi korkeampi. Talvella myös kulutus kasvaa.
Kuinka kauan sähköauton akku kestää?
Sähköauton akulle ei ole yhtä kilometrilukua, jonka jälkeen se olisi loppu. Kapasiteetti heikkenee vähitellen, ja auton käyttökelpoisuus riippuu siitä, kuinka paljon alkuperäisestä kapasiteetista on jäljellä ja kuinka paljon toimintamatkaa omassa käytössä tarvitaan.
Valmistajien takuut antavat hyvän mittakaavan, mutta ne eivät ole sama asia kuin akun odotettu käyttöikä. Volkswagen takaa täyssähköautojensa korkeajänniteakulle 8 vuotta tai 160 000 kilometriä sekä vähintään 70 prosenttia alkuperäisestä nettokapasiteetista takuuaikana. Kian sähköautojen korkeajänniteakun takuu on 7 vuotta tai 150 000 kilometriä, ja sähköautojen osalta takuu koskee 70 prosentin kapasiteettia.
Takuun päättyminen ei siis tarkoita akun käyttöiän päättymistä. Se kertoo ennemmin, kuinka pitkälle valmistaja antaa määrätyn turvan. Käytetyn auton ostajalle jäljellä oleva akkutakuu ja akun mitattu kunto ovat siksi paljon hyödyllisempiä tietoja kuin pelkkä vuosimalli.
Justsiks kirjoitti erikseen Volkswagen ID.3:sta, jolla oli ajettu yli 220 000 kilometriä. Yksi auto ei todista kaikkien akkujen kestävyyttä, mutta se havainnollistaa hyvin, miksi akun kuntoa kannattaa mitata eikä arvailla kilometrilukeman perusteella.
Käytetyn sähköauton ostaminen: tarkista nämä ennen kauppaa
Käytetty sähköauto voi olla hinnaltaan erittäin kiinnostava, mutta tarkastuslista poikkeaa hieman polttomoottoriautosta. Justsiksin tuoreen jutun mukaan käytettyjen sähköautojen myynti kasvoi Suomessa 51 prosenttia, joten tarjonta ja ostajakunta kasvavat nopeasti.
Ennen kauppaa tarkista ainakin:
- akun SOH eli akun jäljellä olevaa kapasiteettia kuvaava kuntotieto tai muu valmistajan hyväksymä akkuraportti
- jäljellä oleva akkutakuu sekä sen kilometri- ja kapasiteettirajat
- että sekä AC-lataus että DC-pikalataus toimivat normaalisti
- auton talvivarusteet, kuten akun esilämmitys, matkustamon etälämmitys ja mahdollinen lämpöpumppu
- huoltohistoria, ohjelmistopäivitykset ja avoimet korjauskampanjat
- renkaiden, jarrujen, alustan, latausliittimen ja korin kunto sekä mahdolliset vauriohistoriat.
Jos auto on tuotu käytettynä toiselta markkinalta, varmista Suomen käyttöön olennaiset varusteet ja takuuehdot erikseen. Lämpöpumppua, lataustehoa, etäpalveluja tai takuuta ei pidä olettaa samanlaisiksi vain mallin nimen perusteella.
Saako sähköauton ostamiseen tukea vuonna 2026?
Kyllä, mutta nykyinen tuki on romutuspalkkio eikä yleinen sähköauton hankintatuki. Traficomilta voi vuosina 2026–2027 hakea 2 500 euron romutuspalkkiota, kun ehdot täyttävä vanha henkilöauto romutetaan ja tilalle hankitaan uusi täyssähkö- tai vetyauto.
Lisäksi pienituloisille on valmisteltu selvästi suurempaa, enintään 6 000 euron tukea uuden tai käytetyn sähköauton hankintaan. Se ei kuitenkaan ole elokuussa 2026 voimassa oleva etuus. Ylen heinäkuussa julkaiseman tiedon mukaan tuen on tarkoitus tulla haettavaksi aikaisintaan vuoden 2028 alusta ja suunnitelma vaatii vielä eduskunnan hyväksynnän.
Nykyisen ja suunnitteilla olevan tuen ero on tärkeä, sillä ostajan ei pidä rakentaa tämän päivän kauppaa tulevaisuuden mahdollisen tuen varaan. Justsiks käsitteli sähköauton ostotukien tilannetta myös erillisessä jutussa.
Kenelle sähköauto kannattaa – ja kenelle ei?
Sähköauto on vuonna 2026 erittäin luonteva valinta kuljettajalle, jolla on luotettava lataus kotona tai työpaikalla, päivittäinen ajotarve mahtuu helposti auton todelliseen talvitoimintamatkaan ja pidemmät reissut voi sovittaa latauspysähdyksiin.
Kotilatauksen puuttuminen ei tee sähköautosta mahdotonta. Se tekee kuitenkin lataamisen hinnasta ja vaivasta suuremman osan ostopäätöstä. Jos kaikki energia pitää ostaa julkisilta pikalatureilta, sähköautoilun arki on erilainen kuin omassa pihassa yön yli lataavalla.
Sähköautoa kannattaa harkita erityisen tarkasti, jos ajat jatkuvasti pitkiä matkoja kovassa pakkasessa, vedät usein raskasta perävaunua tai liikut alueilla, joilla sopivia latauspisteitä on omilla reiteillä vähän. Näissä tilanteissa auton todellinen talvikulutus, latausnopeus ja toimintamatkapuskuri ovat paljon tärkeämpiä kuin näyttävä WLTP-luku.
Vuonna 2026 sähköauton ostajan tärkein kysymys ei siksi ole ”kuinka pitkälle tällä pääsee parhaimmillaan?” vaan ”miten tämä auto toimii minun tavallisessa viikossani ja pahimmassa normaalissa talvipäivässäni?” Kun siihen löytyy hyvä vastaus, sähköauton sopivuus selviää yllättävän nopeasti.
Lue myös: Volvolta tulossa uusi sähkö-SUV – EX40:n korvaajasta povataan Tesla Model Y:n haastajaa
Seuraa Justsiksia myös Facebookissa ja Instagramissa, jos autot, tekniikka ja suomalaisen autoilun muutokset kiinnostavat.
