Lyhyesti: WLTP-toimintamatka
- WLTP-toimintamatka on vakioidun laboratoriotestin tulos. Se auttaa vertailemaan autoja, mutta ei lupaa samaa ajomatkaa joka kelissä.
- Talvella toimintamatkaa lyhentävät muun muassa lämmitys, kylmä akku, ajonopeus ja raskas ajokeli.
- Jos täydellä akulla pääsee tietyissä oloissa 250 kilometriä, varaustasojen 80–10 prosenttia välinen ajomatka on samalla kulutuksella noin 175 kilometriä.
- Pitkän matkan sujuvuuden ratkaisevat yhdessä kulutus, käytettävissä oleva akkukapasiteetti, latausnopeus ja reitin latauspaikat.
- Autoa valitessa tarkista huippulataustehon lisäksi 10–80 prosentin latausaika sekä akun esilämmitys pikalatausta varten.
- Arjen latausmahdollisuus voi vaikuttaa auton sopivuuteen enemmän kuin sata lisäkilometriä esitteessä.
Auton esitteessä lukee 400 kilometriä. Talvisella Lapin-matkalla seuraavaa latauspaikkaa aletaan silti katsella jo ennen kuin edellisestä on kulunut 200 kilometriä.
Molemmat voivat olla totta.
WLTP-toimintamatka kertoo auton tuloksen yhteisesti sovituissa testioloissa. Matkalla taas ratkaisevat keli, kulutus ja se, kuinka suurta osaa akusta halutaan käyttää latausten välillä. Pitkällä reissulla mukaan tulee vielä toinen kello: kuinka kauan seuraavan ajopätkän energian lataaminen kestää.
Sähköautoa ei siksi kannata valita vain sen perusteella, minkä mallin perässä on suurin kilometriluku. Olennaisempaa on selvittää, miten oma tavallinen viikko ja pisimmät matkat sillä sujuisivat.
Mitä WLTP-toimintamatka oikeasti tarkoittaa?
WLTP tulee sanoista Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure. Se on vakioitu testimenettely, jolla määritetään muun muassa autojen energiankulutusta ja sähköistä toimintamatkaa.
Testi tehdään laboratoriossa. Auto seuraa määrättyä ajo-ohjelmaa, jossa on erilaisia nopeuksia, kiihdytyksiä, jarrutuksia ja pysähdyksiä.
Tavallisesti esitteessä ilmoitettu yhdistetty WLTP-toimintamatka sisältää ajoa neljästä nopeusvaiheesta. Se ei tarkoita yhtäjaksoista moottoritieajoa. Autovalmistajien ACEA-järjestön WLTP-esittely kuvaa vaiheet matalan, keskisuuren, suuren ja erittäin suuren nopeuden osuuksiksi.
Jos hinnastossa näkyy erikseen kaupunkiajon WLTP-toimintamatka, vertaa sitä toisen auton kaupunkilukuun. Yhdistettyä ja kaupunkiajon lukua ei kannata laittaa samaan kilpailuun.
Testiolosuhteet ovat myös Suomen talvea lempeämmät. Tavallisen WLTP-ajosyklin testikammion lämpötila on noin 23 astetta ja keskinopeus noin 47 km/h, kuten Volkswagenin menetelmäesittelyssä kuvataan. Hetkellinen yli 130 km/h huippunopeus ei tee koko ajosta moottoritietestiä.
WLTP ei myöskään jäljittele pakkasaamun lämmitystarvetta. Volvon menetelmäkuvauksessa WLTP-energialaskennasta rajataan pois muun muassa matkustamon ilmastoinnin kaltaiset ei-välttämättömät apulaitteet.
Luku on siis hyödyllinen lähtötieto. Se vain vastaa eri kysymykseen kuin se, pääseekö juuri tällä autolla tammikuussa mökille pysähtymättä.
Lue myös: Paras sähkö-SUV alle 45 000 eurolla? Viisi kovaa vaihtoehtoa ja yksi voittaja
Miksi sähköauton toimintamatka lyhenee talvella?
Sähköauton akusta otetaan energiaa myös matkustamon ja akun lämmittämiseen. Lisäksi nopeus, vastatuuli, renkaat, sohjo ja muu ajovastus vaikuttavat siihen, kuinka paljon energiaa kilometrin ajaminen vaatii.
Motiva neuvoo esilämmittämään auton lataukseen kytkettynä sekä suunnittelemaan talven latauspysähdykset kesäkelejä tiheämmin. Pelkkä lämmityksen sammuttaminen ei ole järkevä ratkaisu: autossa pitää nähdä ulos ja pystyä matkustamaan normaalisti.
Lyhyessä ajossa lämmityksen vaikutus korostuu. Jos kuvitteellinen auto käyttää matkustamon lämmitykseen keskimäärin kaksi kilowattia, puolen tunnin aikana siihen kuluu yksi kilowattitunti. Viiden kilometrin matkalle jaettuna se vastaa 20 kWh/100 km lisäkulutusta; 50 kilometrin matkalle jaettuna kahta.
Tämä on laskuesimerkki, ei tietyn auton lämmitysteho. Se selittää, miksi muutaman kilometrin kauppareissun kulutuslukema voi näyttää hurjalta, vaikka samalla autolla pääsee pitkällä ajolla aivan eri lukemiin.
Myös suksiboksi, peräkärry ja kuorma kuuluvat matkasuunnitelmaan. Pelkällä kuljettajalla ajettua kesäkoeajoa ei voi sellaisenaan siirtää täyteen pakatun perheen talvimatkalle.
Yhtä kaikille sopivaa talvikerrointa ei ole. Norjan NAFin vuoden 2026 talvitestissä suuri osa reitistä ajettiin 15–25 asteen pakkasessa ja kylmimmillään lämpötila laski noin −32 asteeseen. Sellainen koe kertoo kovasta pakkasesta, ei jokaisen marraskuisen työmatkan kulutuksesta.
Etsi siis automallista testi, jonka nopeus ja lämpötila ovat lähellä omaa käyttöäsi. Tarkista myös akkuversio, vetotapa ja rengastus. Saman mallin pisin mainosluku ei välttämättä kuulu juuri ostoskoriin valitsemallesi autolle.
Lue myös: 20 000 eurolla saa nyt yllättävän hyvän sähköauton – yksi malli nousi vertailun kärkeen
Akku on energiavarasto, kulutus määrää kilometrimäärän
Kaksi yksikköä kannattaa opetella heti:
| Yksikkö | Mitä se kertoo? | Esimerkki |
|---|---|---|
| kWh eli kilowattitunti | Energian määrä | Akun käytettävissä oleva energia on 60 kWh. |
| kWh/100 km | Energiankulutus | Auto tarvitsee sadan kilometrin ajoon 24 kWh. |
| kW eli kilowatti | Teho | Latausteho kertoo, millä vauhdilla energiaa siirtyy. |
Akun koko voi olla ilmoitettu brutto- tai nettokapasiteettina. Brutto tarkoittaa koko kapasiteettia, netto kuljettajan käyttöön tarkoitettua osaa. Väliin jätetään akkua suojaavaa puskuria, kuten NAFin kapasiteettiopas selittää. Toimintamatkalaskelmassa tarvitaan käytettävissä olevaa energiaa.
Yksinkertainen lasku on:
Toimintamatka kilometreinä ≈ käytettävissä oleva energia / kulutus × 100.
Jos käytettävissä on 60 kWh ja kulutus on 20 kWh/100 km, tulos on 300 kilometriä. Kulutuksella 24 kWh/100 km matkaa tulee 250 kilometriä, kulutuksella 30 kWh/100 km enää 200 kilometriä.
Akku on jokaisessa esimerkissä samankokoinen. Muutos syntyy kulutuksesta.
Laskussa kulutuksen pitää kuvata akusta ajon aikana käytettyä energiaa lämmityksineen. Pistorasiasta mitattu kulutus sisältää myös lataushäviöitä. Myös virallinen WLTP-sähkönkulutus perustuu sähköverkosta ladattuun energiaan, kuten testimenettelyn laskentakaava osoittaa. Siksi nettoakkua jakamalla virallisella kulutusluvulla ei välttämättä saa ilmoitettua WLTP-matkaa.
Miksi 250 kilometrin toimintamatka voi tarkoittaa 175 kilometrin ajopätkiä?
Täyden akun WLTP-toimintamatka ja kahden lataustauon välinen ajomatka ovat eri asioita.
Pitkällä matkalla akkua ei yleensä ajeta tyhjäksi eikä joka tauolla ladata täyteen. ADACin latausmittaukset havainnollistavat, kuinka latausteho muuttuu varaustason mukana. Korkeilla varaustasoilla lataaminen tyypillisesti hidastuu.
Väliä 10–80 prosenttia käytetään siksi usein pikalatauksen vertailussa. Siinä hyödynnetään 70 prosenttia akun käytettävissä olevasta kapasiteetista.
Jos auto pääsee kyseisissä talvioloissa täydestä akusta alarajalle 250 kilometriä, samalla kulutuksella ajomatkat näyttävät tältä:
| Käytettävä varaustasoalue | Osuus akusta | Laskennallinen ajomatka |
|---|---|---|
| 100 → 0 % | 100 % | 250 km |
| 100 → 10 % | 90 % | 225 km |
| 80 → 10 % | 70 % | 175 km |
| 80 → 20 % | 60 % | 150 km |
Ensimmäinen etappi voi siis olla seuraavia pidempi, jos kotoa lähdetään täydellä akulla. Taulukon kymmenen prosentin saapumisvara on laskennan oletus, ei kaikille reiteille sopiva turvamarginaali.
Jos seuraava toimiva laturi on kaukana tai keli huononee, varausta tarvitaan enemmän. Akun valmistajan jättämää teknistä puskuria ei pidä laskea matkavaraan.
Lue myös: Suomen sähköautomarkkina muuttui vuodessa – nämä 10 mallia ovat nyt suosituimmat
Esimerkki: mitä 400 kilometrin WLTP-auto tarkoittaa matkalla Leville?
Otetaan kuvitteellinen sähköauto ja Leville suuntautuva 1 000 kilometrin esimerkkimatka. Matkan pituus on laskennan oletus, ei tietystä osoitteesta mitattu reitti.
Auton WLTP-toimintamatka on 400 kilometriä. Käytettävissä oleva akkukapasiteetti on 60 kWh, ja tämän talvimatkan keskikulutukseksi oletetaan 24 kWh/100 km. Akun koko kapasiteettia vastaava ajomatka on silloin 250 kilometriä.
Lähdetään täydellä akulla, saavutaan lataukseen kymmenen prosentin varauksella ja ladataan enintään 80 prosenttiin:
| Etappi | Ajomatka | Matkaa yhteensä | Seuraavaksi ladattava energia |
|---|---|---|---|
| Lähtö → lataus 1 | 225 km | 225 km | 42 kWh |
| Lataus 1 → lataus 2 | 175 km | 400 km | 42 kWh |
| Lataus 2 → lataus 3 | 175 km | 575 km | 42 kWh |
| Lataus 3 → lataus 4 | 175 km | 750 km | 42 kWh |
| Lataus 4 → lataus 5 | 175 km | 925 km | 18 kWh |
| Lataus 5 → määränpää | 75 km | 1 000 km | Saapumisvaraus 10 % |
Tällä ajotavalla pysähdyksiä tulee viisi. Viimeisellä kerralla ei tarvita 80 prosentin varausta: 18 kWh nostaa akun kymmenestä 40 prosenttiin, mikä riittää loppumatkaan ja sovittuun saapumisvaraan.
Tämä ei ole väite siitä, että jokainen 400 kilometrin WLTP-auto tarvitsee Leville viisi latausta. Oikeat latauspaikat eivät sijaitse tasavälein, kulutus muuttuu ja välillä voi olla järkevää ladata yli 80 prosenttiin. Laskelma näyttää, miksi tuhatta kilometriä ei voi vain jakaa esitteen neljälläsadalla.
Oikeaa reittiä suunnitellessa tarkista latausasemien sijainti, teho ja toimintatila sekä vaihtoehto seuraavalle pysähdykselle. Pelkkä latauspiste kartalla ei vielä kerro, sopiiko se oman tauon aikana tarvittavan energian lataamiseen.
Määränpäässäkin pitää päästä eteenpäin. Kymmenen prosentin saapumisvaraus tarkoittaa tässä vain noin 25 kilometrin energiaa. Jos mökillä ei voi ladata, viimeinen lataus suunnitellaan palvelemaan myös seuraavaa ajoa.
Lue myös: Volvo tuo edullisemman sähköauton vuonna 2027 – EX60:n tekniikka leviää halvempaan luokkaan
Latauksen huipputeho ei kerro tauon pituutta
Latausasemassa voi lukea 300 kW ja auton esitteessä 200 kW. Kumpikaan ei tarkoita, että akkuun menisi koko pysähdyksen ajan 200 kilowattia.
Toteutuvaan tehoon vaikuttavat auton vastaanottokyky, akun lämpötila ja varaustaso sekä latauslaitteen ominaisuudet. Myös K-Latauksen ohjeissa erotetaan aseman nimellisteho autolle toteutuvasta lataustehosta.
Siksi ostajan kannattaa kysyä kolme asiaa: kuinka kauan lataus 10–80 prosenttiin kestää, millainen latauskäyrä autossa on ja missä olosuhteissa luvut on mitattu.
Palataan esimerkin 60 kWh akkuun. Kymmenestä 80 prosenttiin ladattaessa sen energiamäärä kasvaa 42 kWh:
| Akkuun keskimäärin siirtyvä teho | Aika 42 kWh lisäämiseen |
|---|---|
| 60 kW | 42 minuuttia |
| 120 kW | 21 minuuttia |
Nämä ovat laskennallisia keskiarvoja koko latausjaksolle, eivät oletuksia tasaisesta latauskäyrästä.
Tuhannen kilometrin esimerkkimatkalla akkuun lisätään yhteensä 186 kWh. Jos keskimääräinen akkuun siirtyvä teho olisi kaikkien latausten yli 120 kW, energian lisäämiseen kuluisi noin 93 minuuttia. Puolta pienemmällä, 60 kW:n keskiteholla aikaa menisi noin 186 minuuttia.
Sama WLTP-toimintamatka, sama reitti, mutta yli puolitoista tuntia eroa lataamiseen käytetyssä ajassa. Lukuihin pitää vielä lisätä asemalle poikkeaminen, kytkeminen ja mahdollinen jonottaminen. Ruokatauko voi osua latauksen kanssa päällekkäin, mutta kaikki viisi pysähdystä eivät välttämättä osu omaan taukorytmiin.
Matkan kannalta hyödyllinen mittari onkin se, kuinka monta todellista ajokilometriä saa esimerkiksi 20 minuutin latauksella. Vertailussa kilometrien pitää perustua samaan kulutustasoon, eikä toisen auton kesäiseen WLTP-lukuun ja toisen talvitestiin.
Lue myös: Koeajo: Ford Explorer on pragmaatikon sähköauto – miksi maksaa kilpailijoista enemmän?
Lämmin matkustamo ja lämmin akku ovat eri asioita
Talviautoa valitessa kannattaa erottaa matkustamon lämmitys, lämpöpumppu ja pikalatausta varten tehtävä akun esilämmitys.
Lämpöpumppu voi vähentää matkustamon lämmitykseen tarvittavaa energiaa. Se ei yksin kerro, pystyykö auto valmistelemaan akun nopeaan lataukseen. Volkswagenin suomalaisessa ID.3-vertailussa lämpöpumpun hyöty näkyi pienempänä kulutuksena, vaikka molemmat autot lämpenivät nopeasti. Yhden mallin testiprosenttia ei voi siirtää kaikkiin sähköautoihin.
Pikalatausta varten akku pitää saada sopivaan lämpötilaan. Nesteen talviohjeen mukaan osassa autoista valmistelu käynnistyy, kun latausasema asetetaan auton navigaattoriin määränpääksi tai välietapiksi.
Tarkista toiminto juuri harkitsemastasi autosta. Saako lämmityksen käyntiin käsin? Tarvitseeko se auton oman navigoinnin? Kuinka paljon ennakkoa se vaatii?
Akun lämmittäminen kuluttaa energiaa, mutta voi lyhentää latauspysähdystä. Siksi ajon mahdollisimman pieni kulutus ja koko matkan lyhin kesto eivät aina synny samoilla valinnoilla.
Kuinka paljon WLTP-toimintamatkaa itse tarvitset?
Aloita siitä, missä auto latautuu tavallisen viikon aikana.
Jos saat auton kotona tai työpaikalla säännöllisesti lataukseen, päivittäisiä kilometrejä ei tarvitse kerätä yhden latauksen varaan viikon ajalta. Esimerkiksi 60 kilometrin päivä kuluttaa oletetulla 24 kWh/100 km kulutuksella 14,4 kWh. Se on aivan eri tehtävä kuin tuhannen kilometrin ajaminen saman päivän aikana.
Jos omaa latauspaikkaa ei ole, selvitä lähialueen lataus käytännössä. Sopiiko se kauppa- ja työmatkoihin vai pitääkö lataamaan lähteä erikseen? Suurempi akku voi harventaa käyntejä, mutta ei järjestä latauspaikkaa.
Myös AC- ja DC-latausteho pitää erottaa. AC on tavallinen koti- ja asiointilataus, DC matkan pika- ja suurteholataus. Suuri DC-huipputeho ei kerro kotilatauksen nopeutta. Esimerkiksi 30 kWh:n lisääminen kestää tasaisella 11 kW:n teholla laskennallisesti noin 2 tuntia 44 minuuttia, 3,7 kW:n teholla runsaat kahdeksan tuntia, ja häviöt sekä mahdollinen lämmitys pidentävät aikaa.
Auton sopivuutta kannattaa lopuksi kokeilla kolmella omalla matkalla:
1. Tavallinen talvipäivä: työmatkat, harrastukset ja asiointi sekä mahdollisuus ladata niiden välissä.
2. Toistuva pitkä matka: esimerkiksi mökkireissu. Pääseekö sen haluamallasi taukomäärällä myös pakkasella?
3. Vuoden pisin matka: esimerkiksi Levi. Kuinka monta pysähdystä reitti vaatii, kuinka pitkiä ne ovat ja onko määränpäässä latausta?
Jos oma 250 kilometrin mökkimatka pitäisi ajaa varaustasojen 80–10 prosenttia välillä, auton pitäisi päästä samoissa oloissa täydellä akulla noin 357 kilometriä: 250 / 0,70. Tarvittavaa WLTP-lukua ei voi johtaa siitä ilman tietoa juuri kyseisen auton talvikulutuksesta.
Harvoin tehtävän lomamatkan vuoksi ei tarvitse automaattisesti ostaa suurinta akkua. Usein pitkää matkaa ajavalle lisäkapasiteetti voi puolestaan tarkoittaa huomattavasti vapaampaa pysähdyspaikan valintaa. Nopeasti latautuva pienempi akku ja hitaammin latautuva suurempi akku on syytä vertailla samalla reitillä.
Käytettyä autoa arvioitaessa selvitä myös akun nykyinen kunto: uutena ilmoitettu WLTP-arvo ei mittaa juuri myytävän yksilön tämänhetkistä kapasiteettia. Koeajolla kannattaa testata sekä omaa ajoreittiä että latausta.
Lue myös: Koeajo: Volvo EX60 on luksusluokan sähkö-SUV, jonka hienous aukeaa vasta maantiellä
Kun seuraavan kerran potkit renkaita autokaupassa, pyydä suurimman kilometriluvun sijaan näyttämään oma talvinen mökkireittisi: mistä lähdetään, missä ladataan, kauanko se kestää ja paljonko akkua on perillä. Siitä keskustelusta selviää jo enemmän kuin WLTP-toimintamatkan viimeisestä desimaalista.
Auta meitä kasvamaan!
Seuraa meitä somessa:
Facebook, Instagram ja Youtube.
