Lyhyesti: Anthony Bourdain -elämäkertaelokuva Tony
- Justsiks vei Michelin-kokki Kim Mikkolan katsomaan Anthony Bourdainista kertovan Tony-elokuvan.
- Mikkola työskenteli vuosina 2012–2017 Kööpenhaminan Nomassa ja tapasi Bourdainin tämän vieraillessa ravintolassa.
- Elokuvassa Mikkolaa puhutteli erityisesti mestari–kisälli-suhde sekä ravintolakeittiön kaoottisen kulttuurin kuvaus.
- Mikkola tunnisti elokuvan hahmoista ja tilanteista tuttuja keittiömaailman arkkityyppejä.
- Elokuva sai hänet katsomaan omaa Bourdain-kohtaamistaan uudella tavalla: Bourdain halusi kameroiden sammuttua jäädä Noman keittiöhenkilökunnan kanssa oluelle.
- Tony saa Suomen ensi-iltansa 9.10.2026.
Justsiks vei Michelin-kokki Kim Mikkolan katsomaan Anthony Bourdainin nuoruudesta kertovan Tony-elokuvan.
Elokuvan jälkeen Mikkola palasi mielessään vuosien takaiseen kohtaamiseen Kööpenhaminassa.
Hän työskenteli tuolloin Nomassa, yhdessä maailman tunnetuimmista ravintoloista, kun Anthony Bourdain tuli paikalle kuvausryhmän kanssa.
Mikkolalle jäi kohtaamisesta yksi erityinen muisto.
Kun kamerat sammuivat, Anthony Bourdain ei halunnut lähteä ensimmäisenä pois. Hän halusi jäädä keittiöporukan kanssa hetkeksi.
Vasta nyt Mikkola sanoo ymmärtävänsä paremmin miksi.
”Mulle on nyt paljon helpompi asettua hänen asemaansa”, Mikkola sanoo.
”Hänestä välittyi vilpitön kiinnostus niitä ihmisiä kohtaan, jotka tekevät sitä alaa ja sitä työtä. Hän halusi kuulua siihen tiettyyn porukkaan ja vain olla siinä energiassa.”
Siinä on samalla paljon siitä, miksi Anthony Bourdainista tuli niin poikkeuksellinen ruokakulttuurin hahmo.
Katso Kim Mikkolan tunteikas haastattelu Anthony Bourdainista:
Tony näyttää hetken ennen muuttumista Anthony Bourdainiksi
Tony ei kerro valmiista televisiotähdestä.
Matt Johnsonin ohjaama elokuva seuraa 19-vuotiasta Antony Bourdainia 1970-luvun Provincetownissa, jossa suunnastaan epävarma nuori mies päätyy ravintolakeittiöön ja löytää vähitellen maailman, joka alkaa antaa hänen elämälleen rakennetta.
Nuorta Bourdainia näyttelee Dominic Sessa ja hänen mentorikseen nousevaa keittiömestaria Antonio Banderas. Elokuva saa Suomessa ensi-iltansa 9. lokakuuta. Kyse on kasvutarinasta yhdestä ratkaisevasta kesästä ennen Anthony Bourdainin myöhempää kokin, kirjailijan ja televisiopersoonan uraa.
Lue myös: Tällainen on uusi Anthony Bourdain -elokuva
Mikkolaa elokuvassa puhutteli erityisesti alkuasetelma.
”Tuo mestari–kisälli-asetelma on tosi vahva kaikissa käsityöammateissa. Jokaisella käsityöläisellä tai kokilla on aina joku yksi mestari, joka on tavallaan näyttänyt, miten asiat toimivat.”
Mikkolan mukaan elokuva ymmärtää hyvin, ettei mestarilta opita vain tekniikkaa.
”Siinä ei ole pelkästään kädentaitoja, mitä sulle annetaan, vaan siinä opetetaan ajatusmaailmaa ja kunniakoodistoa eli kirjoittamattomia sääntöjä. Samalla yritetään rakentaa ammattiylpeyttä.”
Lue myös: Kaikki Michelin-ravintolat Suomessa 2026 – lista, hinnat ja tähdet
Ammattilainen tunnisti keittiöstä tutut ihmiset
Mikkola työskenteli Nomassa vuosina 2012–2017 ja nousi ravintolassa johtotehtäviin. Noma oli tuona aikana useita kertoja maailman parhaaksi valittu ravintola. Myöhemmin Mikkolan oma ravintola Inari palkittiin Michelin-tähdellä.
Siksi Tonyn keittiö ei näyttäytynyt hänelle vain elokuvallisena ympäristönä.
Se oli tunnistettava maailma.
”Elokuva kuvasi keittiökulttuuria arkkityyppien kautta verrattain onnistuneesti. Tunnistin sieltä muutamia arkkityyppejä. Mulle tuli heti nimiä ja kasvoja mieleen joistain hahmoista.”
Mikkolan mielestä elokuva tavoittaa erityisen hyvin sen, miksi hukassa oleva nuori voi kiinnittyä ravintolakeittiöön niin voimakkaasti.
Keittiö voi olla kaoottinen, kova ja ulkopuoliselle täysin absurdi ympäristö. Samalla se voi antaa ihmiselle ensimmäistä kertaa tunteen siitä, että hän kuuluu johonkin ja osaa jotain.
”Siinä kuvataan hienosti nuoren, hukassa olevan ihmisen matkaa mentorin siiven alla maailmaan, joka tuntuu ihan täysin absurdilta, hullulta ja kaoottiselta. Ja jota se siis onkin.”
Ajatus osuu myös Mikkolan omaan kokemukseen.
Hän kuvaa keittiötä paikaksi, jossa ihmiselle voidaan ensin tehdä hyvin selväksi, ettei hän vielä osaa mitään. Vähitellen sama ympäristö antaa osaamisen, aseman ja identiteetin.
Siinä on myös vaaransa.
Jos koko minä rakentuu työn ympärille, mitä jää jäljelle, kun työidentiteetti katoaa?
Mikkola on puhunut huippukeittiöiden kovasta kulttuurista ja sen jäljistä myös aiemmin. Lue myös: Michelin-kokki Kim Mikkola julkaisi pysäyttävän tekstin: ”Olen pahoillani”
”Kun kamerat laitettiin pois päältä, kontrasti oli iso”
Elokuva palautti Mikkolan mieleen oikean Anthony Bourdainin.
Bourdain tunnettiin ihmisenä, joka saattoi kävellä melkein mihin tahansa pöytään, istua alas ja saada vieraan ihmisen puhumaan.
Mikkolan oma muisto on toisenlainen.
”Mulle se oli ainakin tosi iso kontrasti siitä, miltä hän näytti kamera edessä ja sitten kun kamerat laitettiin pois päältä.”
Mikkola muistaa Anthony Bourdainissa hermostuneisuutta, ahdistuneisuutta ja sulkeutuneisuutta, jota televisiokuvasta ei samalla tavalla välittynyt.
Nyt hän kokee Tonyn antaneen tälle muistolle uuden kehyksen.
”Mä olisin voinut varmaan saada paljon enemmän irti tästä kohtaamisesta ja jutella hänen kanssaan paljon avoimemmin. Mutta mä olin niin jotenkin laput silmillä siinä omassa Noma-jutussa, että me juteltiin aika pintapuolisesti ja vietettiin siinä aikaa. En ehkä tajunnut silloin, millainen mahdollisuus se kohtaaminen oli.”
Lue myös: Näin Toni Kostian juhli Grönin toista Michelin-tähteä: ”Odottaako Käärijä vielä Olympiastadionilla?”
Yksi olut Noman keittiöporukan kanssa näyttää nyt erilaiselta
Nomassa lauantai-iltoihin kuului Mikkolan mukaan pieni rituaali.
Kun viikon työt olivat ohi, keittiöön tuotiin muutama korillinen Tuborgia. Henkilökunta joi yhdessä yhden oluen ja lähti kotiin.
Bourdain halusi kameraryhmän lähdettyä mukaan juuri tähän hetkeen.
”Nyt mä ymmärrän, miksi se oli hänelle niin tärkeää”, Mikkola sanoo.
Kyse ei hänen tulkintansa mukaan ollut siitä, että maailmankuulu televisiotähti olisi halunnut jäädä juhlimaan.
Bourdain halusi hetkeksi olla yksi keittiöihmisistä.
”Se kaipuu niitä kaikkia ystäviä kohtaan ei vaan katoa susta koskaan pois.”
Mikkolan mukaan Anthony Bourdainista välittyi tarve päästä lähelle ihmisiä, jotka tekivät samaa työtä, josta hänen oma identiteettinsä oli aikanaan rakennettu.
Kamera teki Bourdainista tähden.
Keittiössä hän halusi kuulua porukkaan.
Bourdainin vahvuus oli kyky kohdata erilaisia ihmisiä samalta tasolta
Mikkolan mukaan Anthony Bourdainin merkitys ei lopulta syntynyt siitä, että tämä tiesi paljon ruoasta.
Se syntyi tavasta katsoa ihmisiä.
Bourdain ei yrittänyt rakentaa itsestään koskematonta kiiltokuvaa. Hän puhui avoimesti omista virheistään, päihteistä, keittiöiden raadollisuudesta ja omista ristiriidoistaan.
Juuri se teki hänestä Mikkolan silmissä samaistuttavan.
Ravintolamaailmassa vastaan tulee ihmisiä hyvin erilaisista taustoista. Mikkolan mukaan keittiön ja ravintolasalin yksi kauneus on siinä, että ovien sisällä kaikkia on lopulta kohdeltava ihmisinä.
Anthony Bourdain vei tämän ajatuksen myöhemmin televisioon.
Hän pystyi istumaan yhtä luontevasti kadunvarren muovituolille kuin presidentin tai kuninkaallisen seuraan ja olemaan kiinnostunut ennen kaikkea ihmisestä aseman takana.
Mikkolan mielestä se syntyi juuri ravintolamaailmasta.
Kun on nähnyt tarpeeksi erilaisia ihmisiä, virheitä ja epätäydellisyyttä, ulkoiset tittelit menettävät merkitystään.
Anthony Bourdain ymmärsi tämän poikkeuksellisen hyvin.
Lue myös: Lucas Hoang toi Suomeen omakase-sushin – nyt Latitude 25 tavoittelee Michelin-tähteä
Tony sai Kim Mikkolan katsomaan vanhaa kohtaamista uudestaan
Tony on elokuva, ei dokumentti.
Mikkolakin muistuttaa, että kyse on fiktiivisestä dramatisoinnista, jota ei pidä lukea suorana kuvauksena siitä, millainen nuori Anthony Bourdain jokaisessa tilanteessa todella oli.
Mutta joskus fiktion arvo ei ole siinä, että se todistaa mitä tapahtui.
Se voi auttaa ymmärtämään jotakin, minkä on itse nähnyt mutta jota ei silloin osannut tulkita.
Mikkolalle juuri näin kävi.
Vuosia sitten Nomassa hän näki maailmankuulun Anthony Bourdainin, joka kameroiden sammuttua halusi jäädä keittiöporukan kanssa yhdelle oluelle.
Silloin hetki oli vain yksi muiden joukossa.
Tonyn jälkeen Mikkola näkee siinä ihmisen, joka oli kulkenut valtavan matkan ravintolakeittiöstä maailmanlaajuiseksi tähdeksi mutta kaipasi edelleen takaisin samaan joukkoon.
”Hän halusi vain olla siinä energiassa.”
Siinä voi olla yksi yksinkertaisimmista selityksistä Anthony Bourdainin vetovoimalle.
Hän lähti keittiöstä maailmalle, mutta ei koskaan lakannut olemasta kokki.
Tony-elokuvan arvostelu ilmestyy huomenna Justsiks.fissä.
Seuraa Justsiksiä myös somessa – lisää ruokaa, elokuvia ja ihmisiä pintaa syvemmältä.
Auta meitä kasvamaan! Seuraa meitä somessa:
Facebook, Instagram ja Youtube.
