Lyhyesti: Kim Mikkola
- Kim Mikkola kertoo Henksun safka -podcastissa urastaan ja siitä, mitä menestys on hänelle maksanut.
- Hän kokee, että saavutusten rinnalla on jäänyt käsittelemättä se, mitä hänelle tapahtui niiden tavoittelun aikana.
- Nomasta paluun jälkeen Mikkola ajautui vakavaan kriisiin, johon liittyi vetäytymistä ja itsetuhoisia ajatuksia.
- Hän kertoo palanneensa vähitellen lyhyisiin työvuoroihin. Myöhempää Michelin-tähteä hän tavoitteli jo vähillä voimilla.
- Nyt hän kertoo valinneensa tietoisesti aikaa kotona lastensa kanssa.
Kim Mikkolan uran voi kertoa nousutarinana. Nuori kokki lähtee Salosta Helsinkiin, pääsee maailman parhaaksi valittuun ravintolaan ja palaa kotiin perustamaan oman Michelin-ravintolansa.
Mikkolan oma tilinpäätös näyttää toisenlaiselta – menestyksestä huolimatta.
”Mä en ole sillä saajapuolella, vaan mä oon kyllä sillä maksajapuolella”, hän sanoo Henksun safka -podcastissa.
Henksun safkassa vanhan liiton keittäjät Pekka Terävä, Antti Vahtera ja Petteri Luoto keskustelevat Pauli Aalto-Setälän kanssa ruokakulttuurista.
Haastattelussa Mikkola palaa matkaan, jonka ulospäin näkyviä etappeja ovat ravintolat Noma ja Inari. Niiden väliin mahtui hänen kertomansa mukaan aika, jolloin hän ei uskaltanut puoleen vuoteen poistua asunnostaan ja jolloin hän hyvästeli perhettään.
Nyt hän puhuu itse taustoistaan tilanteessa, jossa hänen omat työtapansa joutuivat julkisen keskustelun kohteeksi.
Oma ääni kohujutun jälkeen
Helsingin Sanomat julkaisi keväällä 2025 laajan artikkelin Kim Mikkolan työtavoista. Kohun saattelemana Michelin-kokin työt loppuivat televisiossa.
Justsiks käsitteli HS:n artikkelin synnyttämää keskustelua aiemmassa jutussaan, jossa taustana oli myös Mikkolan henkilökohtainen kirjoitus nuorelle itselleen.
Henksun safkassa pitkän linjan journalisti, nykyinen kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä kysyy, kuultiinko Mikkolan omaa näkemystä kielteisen julkisuuden yhteydessä. Onko Mikkolas siis päässyt sanomaan, miten asiat hänen mielestään menivät?
”Mä olen sanonut, miten asiat ovat mielestäni menneet. Se, onko niitä otettu huomioon, on eri keskustelu”, Mikkola vastaa suoraan.
Yksittäisten tapahtumien ja väitteiden läpikäynnin sijaan hän haluaisi puhua siitä, mitä ihmisessä on tapahtunut koko uran aikana.
Mikkola kertoo kuulleensa useasti ajatuksen siitä, että hän olisi saanut menestyksensä helpolla. Hänestä käsittelemättä on jäänyt juuri saavutusten hinta.
Katso haastattelu: Kim Mikkola muistelee kohtaamistaan Anthony Bourdainin kanssa
Bussissa nukuttu nuoruus
Kun Aalto-Setälä kysyy, joutuiko Kim Mikkola uhraamaan paljon päästäkseen Nomaan, tämä aloittaa vastauksensa paljon aiempaa.
”No missä kohtaa sitä hintaa ruvetaan laskemaan”, Mikkola sanoo podcast-haastattelussa.
Teini-ikäisenä Mikkola paistoi pizzoja Salon Rossossa, jotta hänellä olisi rahaa bussimatkoihin Helsinkiin ja mahdollisuus saada töitä ravintola Olosta. Nuori mies istui yöbussissa, että sai mennä tekemään käytännössä ilmaiseksi töitä huippuravintolaan.
Mikkola muistelee lähteneensä Helsingistä keskiyön bussilla, joka kiersi lentokentän kautta ja oli Salossa kahdelta. Aamulla kahdeksalta piti olla koulussa.
”Kyllä se on alkanut jo teinivuosista se hinnan maksaminen.”
Salon ammattikoulussa Mikkolalta kysyttiin, mitä hän haluaisi urallaan saavuttaa.
”Mä haluaisin olla Suomen kokkimaajoukkueessa. Sitten mä haluaisin olla tähtiravintolassa töissä.”
Kolmas haave oli oma ravintola. Kaksi ensimmäistä oli hänen mukaansa saavutettu jo 20-vuotiaana.
Saavutukset eivät silti poistaneet levottomuutta.
”Ja sitten mä ajattelin, että no mikä tässä nyt sitten seuraava steppi voisi olla.”
Noin 23-vuotiaana Mikkola alkoi etsiä seuraavaa askelta ulkomailta. Hakemuksia lähti hänen muistikuviensa mukaan lähes jokaiseen Länsi-Euroopan kahden ja kolmen tähden ravintolaan. Vastauksia ei juuri tullut.
Noma-mahdollisuus syntyi Sasu Laukkosen kautta. Mikkola pyysi tätä tiedustelemaan työpaikkoja Kööpenhaminasta. Nomassa oli paikka avautumassa, ja häntä pyydettiin lähettämään hakemus.
Kirjeen kirjoittamista hän kertoo tuskailleensa kaksi päivää. Vastaus tuli parissa minuutissa.
Lue myös: Michelin-kokki Kim Mikkola julkaisi pysäyttävän tekstin: ”Olen pahoillani”
Nomaan piti jäädä – kunnes hän halusi pois
Ennen lähtöään Kim Mikkola meni kertomaan suunnitelmastaan Pekka Terävälle, Olon legendaariselle ravintoloitsijalle. Nuoren kokin päätös oli ehdoton: hän menisi Kööpenhaminaan ja jäisi sinne.
Terävä muistutti, että takaisin voisi aina tulla.
”Ja mä nyt olin aika mustavalkoinen siinä kohtaa, niin en mä ajatellut tollaisia ollenkaan.”
Kööpenhaminassa odotti kuukauden koejakso. Mikkolan kuvauksessa ensimmäinen kohtaaminen Noman kanssa oli kaaos, johon hän ei ollut valmistautunut. Vasta järjestelmän opittuaan hän alkoi ymmärtää sitä.
Hän muistelee myös käytäntöä, jossa koejaksolla olevaa työntekijää ei puhuteltu nimellä. Nimen sai hänen kuvauksensa mukaan takaisin vasta jakson jälkeen.
”Mestari ei puhunut mulle sanaakaan sen kuukauden aikana”, Mikkola muistelee.
Kuukauden viimeisenä iltana keittiötä johtanut Matthew Orlando kutsui hänet keskusteluun, jossa kysyttiin, miten oli mennyt ja milloin hän voisi aloittaa.
”Ja mä olin siis päättänyt, että mä en kyllä sinne takaisin mene. Mutta sitten kun mut kysyttiin sitä siinä kahden aikaa yöllä ja mulla ei tosiaan ollut työpaikkaa, niin sanoin, että voin aloittaa ensi viikon tiistaina.”
Hän jäi yli neljäksi vuodeksi.
Pysähtyminen oli vaikeampaa kuin jatkaminen
Kim Mikkola kuvaa uransa työtahtia rajuksi.
”Se oli vähintään sata tuntia viikossa, monta vuotta putkeen”, hän kertoo.
Lomia oli vähän. Noman kansainvälisiin pop-up-ravintoloihin liittyi hänen mukaansa myös kahden vuoden jakso ilman lomia tai omaa kotia.
”Toipuuko elämästä? En tiedä, mikä se nollapiste. En semmoista osaa sanoa.”
Vuoden 2016 lopussa hän lopetti Nomassa ja palasi Suomeen. Jonkin aikaa hän auttoi Sasu Laukkosta tämän Michelin-ravintolassa, mutta alkoi sitten puhua levon tarpeesta.
Huippuravintolasta lähtemiseen liittyi myös kysymys siitä, mihin enää menisi töihin muille.
Mikkolan oli vaikea perustella itselleen työpaikkaa, joka ei olisi Noman tasoinen tai parempi. Vaihtoehdoksi alkoi hahmottua oman ravintolan perustaminen.
Kim Mikkola hyvästeli perheensä
Ensin Mikkola joutui kuitenkin pysähtymään.
Kokki kertoo ajautuneensa tilanteeseen, jossa ei uskaltanut puoleen vuoteen poistua asunnostaan.
Väsymystä hän yritti ratkaista tutulla reseptillä: tekemällä lisää. Hän harjoitteli kovaa, mutta koki olevansa entistä väsyneempi.
”Koska ei pysty kohtaamaan sitä henkistä puolta millään tavalla”, hän kuvaa Henksun safkaa -podcastissa.
Kriisi syveni.
”Mä siis soitin mun perheen läpi ja hyvästelin.”
Puhelut menivät muun muassa äidille ja veljille. Kim Mikkolalla oli vakavia itsetuhoisia ajatuksia.
Mikkola puhui samasta umpikujasta jo Ylen marraskuussa 2024 julkaisemassa haastattelussa. Hän kertoi silloin vuosien kuormituksen saaneen hänet kiinni Inaria perustaessa ja kokeneensa, että vaihtoehdoiksi olivat jääneet työn jatkaminen tai oman elämän päättäminen.
Lue myös: Kaikki Michelin-ravintolat Suomessa 2026 – lista, hinnat ja tähdet
Neljä tuntia porkkanoita
Pahimman kriisin jälkeen Mikkola alkoi tehdä lyhyitä, noin neljän tunnin valmisteluvuoroja keittiöissä. Työssä oli jotakin tuttua ja rajattua, johon huomion pystyi kiinnittämään.
Porkkanoita kuoriessa hän ei ehtinyt tarkkailla samalla tavalla hengitystään tai sydämensä tuntemuksia.
”Sait siitä omalta mieleltä tavallaan neljäksi tunniksi pienen tauon.”
Kim Mikkolan mukaan kuormitus alkoi vähitellen laskea, ja hän pystyi palaamaan takaisin arkeen.
Myöhemmin tuli oma ravintola ja sen mukana uusi saavutus. Inari sai Michelin-tähden helmikuussa 2020.
Tuolloin Mikkola sanoi Seiskan haastattelussa, että identiteetin rakentaminen palkintojen varaan on vaarallista. Tunnustuksesta hän oli kiitollinen.
Nyt hän kertoo tähden taustasta toisen puolen.
Tähteä tavoiteltiin sillä, mitä oli jäljellä. Parhaat voimat oli hänen kokemuksensa mukaan annettu jo aiemmin.
Seuraavaa askelta ei ole päätetty
Haastattelun alussa puhe on paljon arkisemmassa ruoanlaitossa. Kim Mikkolalla on vaimonsa kanssa kaksi taaperoikäistä tytärtä.
”Mä oon saanut sellasta palautetta, että päiväkodissa on parempaa ruokaa kuin kotona.”
Maailman huippukeittiöissä työskennelleelle kokille se on melko suora palaute.
Mikkola kertoo olleensa poissa kuvioista myös omasta tahdostaan.
Seuraavaa urasiirtoa hän ei nimeä. Hän haluaa pitää tekemistä liikkeessä ja olla valmis tarttumaan sopivaan mahdollisuuteen, kun sellainen tulee.
Haastattelussa hän tunnistaa saman piirteen myös nuoremmasta itsestään: kunnianhimoa ja määrätietoisuutta oli, mutta tarkka kartta puuttui.
”Ehkä tärkeämpää on ollut mennä jonnekin kuin se, että mihin päädytään.”
Nuorelle kokille se tarkoitti hakemuksia ulkomaille ja päätöstä jäädä Kööpenhaminaan. Nyt seuraava mahdollisuus saa odottaa samalla, kun kotona laitetaan ruokaa lapsille.
Kun haastattelussa lopulta palataan menestyksen hintaan, Mikkola antaa lyhyen vastauksen.
”Jos puhutaan siitä hinnasta, niin kyllä se kaiken se on maksanut.”
Kuuntele Henksun safka -jakso tästä linkistä.
Auta meitä kasvamaan! Seuraa Justsiksiä somessa:
Facebook, Instagram ja Youtube.
